Pieni murhapolttaja, PG-13

[sara]

Tittel: Pieni murhapolttaja
Author: sara
Genre: Song-fic, angst, flyffy- ja slash-hippu
Raiting: PG-13
Summary: Lucius Malfoylla on pakkomielteitä tuleen läpi elämänsä.
A/N: On se vaan niin pelottava laulu, että mielikuvitukseni lähti laukkaamaan heti, kun kuulin sen o.O Askartelin siitä sitten tälläisen omaksi ilokseni. Ja Pauli-nimi on vaihdettu Luciukseen, on sitten eri asia miten se sopii laulun säveleen..

Tämä kuuluu samaan sarjaan, kuin Kaikkia kyyneleitä ei voi pestä pois -ficcini Dracosta. Ainakin minulle tulee se tästä mieleen. Lieneekö minulla pakkomielle väärinymmärrettyihin Malfoyn perheen ukkeleihin? Odottakaas vaan, kirjoitan vielä jotain Narcissastakin... *nauraa*

Suuret kiitokset Riskulle, joka kohensi itseluottamustani ja sai minut laittamaan tämän tänne. Hali tädille n.n
---------------------------------------------

Pieni murhapolttaja



(5.v)
Lucius katseli lumoutuneena kädessään palavaa sinistä tulta. Se oli hyvin herkkää tulta, jota piti osata käsitellä. Se oli sellaista sinisenä loimuavaa tulta, joka ei polttanut sen loihtijaa, mutta kaiken muun se poltti maan tasalle.
Lucius ei tiennyt sitä.

"Mummi, Mummi, Mummi! Tule katsomaan!"
Vanha noita huokaisi. Hänen muut lapsenlapsensa olivat jo varttuneempia ja osasivat käyttäytyä jollain tapaa. Mutta. Mutta nuorin heistä, Lucius oli vielä varsinainen maanvaiva.
"Mummi on nyt päiväunilla. Katsotaan sitten vähän ajan päästä", vanhus huusi sohvalta yrittäen turhaa kätkeä ärtymyksensä pirteän äänen alle. Päätään pudistellen nainen kaivautui viltin alle, painoi päänsä tyynyyn ja oli juuri vaipumassa uneen, kun ovella narahti.

Vihreät silmät rävähtivät auki. "MITÄ?!"
Oven suulla seisoi pieni poika hymyillen tyytyväisenä itseensä. Vaaleat hiukset olivat sekaisin juoksentelusta, hengästymisen puna paistoi onnellisilta kasvoilta, silmät paloivat kiihtymyksestä ja poika oli piilottanut kätensä selän taakse.
"Minä osaan taikoa, Mummi!" poika hihkui. "Sepä mainiota.. Minä nukun nyt."
"Mutta Mummi-!"
"Ei nyt. Myöhemmin Lucius. Menetkös siitä!"
"Mutta Mummi, katso nyt.."
Vanha nainen käänsi päättäväisesti sälkänsä ovella seisovalle pojalle: "Ja lukitse se ovi mennessäsi, minä en kaipaa enempää häiriötä."

Lucius potkaisi maton kulmaa marssiessaan ovelle. Hän paiskasi oven kiinni jäljessään niin kovaa, kuin vain pystyi ja käänsi avainta lukossa niin kovakouraisesti, että avain katkesi.
"Hups", Lucius huusi kovalla äänellä oven läpi, "Taisin vahingossa katkaista avaimen!"

Pikku Lucius joutessaan mummun tuikkas palamaan.
Mummi lähti taivaisiin, Lucius kotiarestiin laitettiin. On turha palovaroitin, kun Lusse pöllii patterin. Yöllä leikkii hiukan vaan, äiti viedään sairaalaan toipumaan.

(5.v)
"Lucius!!"
"Hei, äiti."
Pieni poika istui raunioiksi palaneen talon kiviportailla heilutellen jalkojaan. Jalat eivät ylettäneet alemmalle rapulle. Hänen vanhempansa kiirehtivät ulos vaunuista, jolla he olivat saapuneet ja juoksivat Luciuksen luo: "Mitä-? Oletko sinä-? Missä-?"
"Mummo ei uskonut, että minä osaan taikoa", poika sanoi iloisella lapsen äänellään.
"Missä hän on nyt?" isä kysyi ja tuijotti kauhistuneena raunioita.
"Hän halusi jäädä nukkumaan."

Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa, jonka liekkiä ei saada sammumaan? Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa? Viisi vuotiaana joutais vankilaan.

(4.v)
Lucius makasi matolla takan edessä ja katseli takassa roihuavaa tulta.
"Isä, voiko tulta taikoa?" hän kysyi kirjoituspöydän ääressä istuvalta isältään, joka oli syventynyt tärkeisiin papereihin. "Mmm..?"
"Voiko tulta taikoa, isä?" Lucius toisti kysymyksen. Isä kohotti katseensa papereista ja rypisti kulmiaan: "Mikä kysymys tuo on, Lucius? Kaikkea voi taikoa. Kyllä sinun se pitäisi tietää."
Lucius painoi päänsä ja katseli pehmoista mattoa, jolla makasi. Liekit pitäisivät siitä. Se palaisi hyvin..

Halpaa rakkautta vain Lucius pikkuisena sai. Tunteisiinsa tulisiin tuskin koskaan vastattiin halauksin. On turha palovaroitin, kun Lusse pöllii patterin. Yöllä leikkii hiukan vaan, äiti viedään sairaalaan uudestaan.

(6.v)
"Lucius, missä sinun juhlakaapusi on?" äiti penkoi vaatekaappia turhautuneena, "Meidän pitäisi olla jo menossa!" "Minä en tykkää siitä", sängyllään istuva Lucius sanoi. Äiti pudisteli päätään ja ojenteli tavallisia kaapuja vieressä seisovan isän syliin, jotta näkisi kaapin uumeniin paremmin.

Kun koko kaappi oli pengottu läpikotaisin eikä juhlakaapua löytynyt äiti kääntyi turhautuneena Luciuksen puoleen.
"Minä tiedän, että sinä olet piilottanut sen jonnekkin. Se ei ole kaapissa, vaikka minä laitoin sen sinne eilen. Minä muistan kuinka laitoin sen sinne, äläkä sinä ala väittämään minulle vastaan, nuori mies!" äiti sanoi tiukalla äänellä tuijottaen poikaansa syvälle silmiin.
"En minä piilotta-" Lucius aloitti.
"Sillä ei ole väliä! Väliä on sillä, että se ei ole siellä missä sen pitäisi olla! Missä se on, Lucius?!" hänen isänäsä ärähti keskeyttäen poikansa. Lucius katseli kengän kärkiään.
"Lucius?!"
"Katso takasta.."

Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa, jonka liekkiä ei saada sammumaan? Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa? Viisi vuotiaana joutais vankilaan.

Lucius nukkuu huoneessaan, ovi lukkoon painetaan. Isä bensan valelee, äiti tikun raapaisee ja hymyilee.

(13.v)
Lucius avasi unisesti silmänsä. Huoneessa oli kuuma ja lepattava valo tanssi hänen poskellaan. Hän nousi haukotellen istumaan vuotellaan ja näkin mistä valo ja lämpö johtuivat. Hänen huoneensa ovensa paloi.

Lucius oli äkkiä täysin hereillä. Hän ponkaisi seisomaan ja juoksi ovelle, mutta se oli ilmiliekeissä, eikä sitä saanut millään auki. Paksu savu alkoi täyttää huonetta ja Lucius juoksi ikkunaan riuhtaisten sen auki. Ulkoilma oli kirpeää ja raikasta ja se sai hänet yskimään. Hän näki pihamalla seisomassa kaksi hahmoa, jotka tarkkailivat häntä, mutta joilla ei ollut aikomustakaan auttaa häntä.
Isä ja äiti.

Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa, jonka liekkiä ei saada sammumaan? Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa? Viisi vuotiaana joutais vankilaan.

(13.v)
Lucius käveli pitkin koulun käytäviä. Hänen vaalet hiuksensa kiiltelivtä niihin osuvassa valossa ja mustan kaavunhelmat lepattivat. Hän näytti juuri niin tyylikkäältä, kuin aina, mutta jollain tavalla hän vaikutti erillaiselta.
Kylmemmältä.

Lucius oli aina ollut harkitun kylmä, mutta tämä oli erillaista kylmyyttä, vaikkei sitä kukaan ulkopuolinen huomannutkaan. Kukaan ei säily samanlaisena sen jälkeen, kun vanhemmat yrittävät polttaa oman lapsensa elävältä. Varsinkaan, jos itse sattuu olemaan se lapsi.

Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa,jonka liekkiä ei saada sammumaan? Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa? Viisi vuotiaana joutais vankilaan.

(3.v)
Lucius istu isänsä sylissä takanedusmatolla katselemassa leikkejä. Lucius tuijotti surullisena tuleen ja isä vaikutti vaivautuneelta.
"Äiti tulee kohta", isä murahti ja vilkuili kaappikelloa. Isä halusi hänestä eroon, pieni poika näki sen hänen silmistään ja siksi hän vältteli isänsä katsetta. Hän ei halunnut nähdä sitä ilmettä isän kasvoilla, kukaan ei haluaisi nähdä sitä ilmettä isänsä kasvoilla.

Mutta äiti ei tullut. Äiti viipyi poissa myöhälle yöhön, kunnes Lucius nukahti lempeästi puita nuoleskelevia liekkejä katsellen. Hän havaitsi jossain tajuntansa rajamailla, että isä nosti hänet sylistää, jätti nukkumaan takanedusmatolle ja hipsi itse helpottuneesti huokaisten muualle. Sitten hän nukahti.

Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa,jonka liekkiä ei saada sammumaan? Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa? Viisi vuotiaana joutais vankilaan.

(Adult)
Takassa palava tuli levitti lämpöä muutoin viileään ja avaraan huoneeseen. Lucius katseli raukeana sohvalta kuinka halot paloivat.
"Severus?"
Puoliunessa torkkuva mies mutisi jotain "Mmm?":n tapaista. "Ota minut syliin." Severus avasi laiskasti toisen silmänsä ja katsoi hänen vieressään sohvalla kärvistelevään Luciukseen. Severus hymyili pienesti ja taputti kutsuvasti reisiään, jolloin Lucius kiipesi(joskin hitusen vaivalloisesti) hänen syliinsä.

"Seww?"
"..Mmm?"
"Olenko minä sinusta paha?"
"Juu, olethan sinä."
"Rakastatko sinä minua?"
"... Öh. Köhöm, kyllä minä.. Öhöm. Juu."
"Awwwww! ... Hani?"
"Niin?"
"Olenko minä sinusta liian fluffy?"
"Pahikset eivät voi olla liian fluffyja. Meillä on traumaattinen lapsuus puolellamme."
"Iiiih, kultamusseli-hanituspupuseni! Olet ihana!"

Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa,jonka liekkiä ei saada sammumaan? Kuka rakastaa pientä murhapolttajaa? Viisi vuotiaana joutais vankilaan.

A/N: Mitäs tähän nyt sanoisin ^^ Pidän omasta ideastani, vaikka ficci nyt ei aivan käy yksiin laulun kanssa, koska tässä Lusse selviytyy. Ei häntä saa tapattaa n.n
Njaa, varoitan muuten, että jos saan inspiraatio-kohtauksen alan vielä kirjoittaa L/S-fluffya ihan itse, koska sitä on yllättävän kiva kirjoittaa.. On se fluffy mukavaa.

Ja tosiaan ne numerot ovat siis Lussen ikä, jos joku ei tajunnut. En sitten osaa yhtään sanoa millaisia ihmiset ovat missäkin iässä, että älkää hirttäkö minua sen takia u.u En osaa sanoa, kuinka vanha hän on viimeisessä, joten joten.. Olevaa *wirn*

[Frickeon]

Ja Riksu rakastaa tätä edelleen.
Haluan ehdottomasti, että kirjoitat lisää Lucius/Severus fluffya. n.n
Me uudet Lucius fanitytöt tarvitsemme rohkaisua asian kanssa. Ja voit toki jatkaa väärinymmärrettyjen Malfoyden kohtalon tarinoiden kirjoittamista.
Osaan sanoa mitään järkevää, muttah.

Oli ihanaa, että pulla kysyit minua lukemaan tätä. Ihana ficci kerrassaan. Ihanaa angstin, fluffyn ja slashin yhdistelmä. Varsinkin nuo kaksi ensimmäistä.

"Olenko minä sinusta liian fluffy?"
"Pahikset eivät voi olla liian fluffyja. Meillä on traumaattinen lapsuus puolellamme."
"Iiiih, kultamusseli-hanituspupuseni! Olet ihana!"

-->Niin totta, niin totta. u_u

-Frickeon

[Sype]

Minä pidin tästä. ^^

Alkupuoli oli varsinkin oikein ihana. Tämän idea oli oikein omaperäinen ja mahtava ja toisaalta oli mukavaa, ettei tuo ollut kronologisessa (jipii! Osaan sivistyssanoja ^^) järjestyksessä.

Loppu tuntui menevän silkaksi pelleilyksi. *wirn* Tai jotenkin.. En vain osaa odottaa slashiltä fluffya (paitsi D/H:lta) ollenkaan. Ja loppu nyt ei oikein alkuun sopinut. Toisaalta loppu oli oikein ihana ja hauska ja piristävä. ^^ *naur* Osaan ilmaista itseäni erittäin selkeästi, eikö?

Mutta siis. ^^ Minä pidin tästä oikein paljon. Kappaletta en ollut kuullutkaan.

[sara]

Risku:
Minä jo sinulle mesessä hehkutinkin, kuinka onnelliseksi kommenttisi teki minut ^^ Minun on vieläkin vaikeaa uskoa, että Ylijumala tosiaan pitää tästä noin paljon. En osaa sanoa, kuin kiitos. Ja halata sinua n.n *hali*
Kattavat kommentit.com ^^

Sype:
*wirn* ^^'' Minäkin huomasin sen. Alku ja loppu eivät sovi yhteen, ne ovat kuin eri ficceistä. Njää, mutta minä olen sen verran pelle tyyppi, että tämä varmaan menee läpi x) [Ja alku on myös angstia ja loppu slash/fluffya, joten on aika selää kummasta Sype tykkää enemmän.. *naur*]

*hihittää* Siksi juuri meidän on sivistettävä ihmisiä. Etteivät he aina järkyttyisi S/L-fluffya. Minun on perustettava L/S on silkkaa fluffya-kerho ^^''
Mutta kiitoksia kommentista *halii*

[Sype]

*naur* Niinpä. Yritin olla sanomatta sitä, että pidin alusta enemmän, koska siinä oli angstia, mutta kyllähän se tuolta aika selväksi tuli. *wirn* ^^ En voi sille mitään.

[sara]

*naur* Ei sinun pidäkkään voida n__n On niin sypeä pitää angstista, että minua olisi vallan ihmetyttäni, jos et olisi asiaa tuonut julki tavalla tai toisella.

En minäkään siitä kappaleesta muuten ollut tietoinen ennen, kuin yksi meidän luokkalainen lauloi sitä niin, että se jäi päähäni soimaan ja oli pakko vaatia Ylijumalaa diilaamaan se minulle ^^''

[Neela]

Tämä oli varsin mahtava! Tykkäsin kovasti. Kyllähän tuo loppu oli vähän eri sarjaa, mutta sopi siihen aivan hyvin. Tykkään kyllä. Kyllä, kyllä, kyllä. Lisää tätä.

[sara]

Neela:
Kiitos Neela ^^'' Mukavaa, kun täti pitää.
Höm. Minun kommenttini ovat nyt taas vähän tätä, mutta mutta.. Olen kiitollinen, että kommentoit n.n

[Neela]

No oliko tuossa minun kommentissani jotain kehittävää? Mutta jos jotain joskus eksyn ja jaksan lukea, niin pakko vain ilmoittaa se... En osaa kommentoida kovinakaan kehittävästi koskaan.

[sara]

*naur* En minäkään osaa kommentoida, mutta kommentoin kumminkin, että tietävät minun lukeneen ^^'' Kehittävät kommentit ovat taitolaji. Jota en hallitse n___n

[Gandalia]

Luin tämän vasta nyt, kun kerrankin oli aikaa lukea ficcejä. Heräsin tänään nimittäin hirmuisen aikaisin, jo yhdeltä. ;D

Niin, tähän ficciin. Tykkäsin kovasti, vaikka minäkin panin merkille että alku ja loppu olivat tosi erilaisia. Tykkäsin enemmän tuosta alkupuolen angstista, luulin että olen jo seonnut niin pahasti H/D-pariin, etten enää muista ficeistä pidäkään mutta tämä kyllä oli ihana.

Kävi Luciusta sääliksi. Tuommoisia pakkomielteitä ja vanhemmat.

[sara]

Kiitoksia Gandalia ^^[Kyllä ensin olen miltein kaksi viikkoa poissa koneelta ja ensimmäinen viesti, jonka kirjoitan koskee omaa ficciäni *köhköh* Pistäkää itserakkaammaksi, jos pystytte x)]

Hyvin kivaa, että tykkääsit n_n Tämä on hyvin genre-rikas ficci *wirn* Mutta tavattomasti kiitoksia kommentostasi[, joka kuulostaa melkein liian viisaalta ollakseen kommentti minun ficciini ^^ Kommentit ovat korkeampaa tasoa, kuin ficcini. Huolestuttavaa? Käytän näitä sulkeita liikaa x)].