Post by Frickeon on May 11, 2005 18:14:13 GMT 2
A/N: Fricksu pyysi Gilraenia kiltisti sanomaan numeron ja laski laulun sana varastostaan summassa yhden laulun ja kirjoitti ficin pohjautuen siihen. Fandomin olin päättänyt jo ajat sitten ja Ronin päähenkilöksi. (Paljastan liikaa)
Disclaimer: Kaikki hahmot ovat Row'n. Myös keksi kohdalla olevat suomalaiset lauseet, jotka on kursivoitu ovat Row'n kirjoittamia ja Jaana Kaparin suomentamia. Kaikkia kunnia siis heille.
* kohdassa olen poikennut huomattavasti Row'n ideallista velhomaailmasta, koska minusta se toi synkkyyttä tähän ficciin. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä tekoni hyödyllisyydestä taikka minun oikeudesta tehdä niin, mutta niin olen tehnyt ja lopussa siitä tuli olennaista tarinalle joten.... minkäs teet,..
Otsikko on variaatio elokuvan nimestä "Parempi kuin Beckham"
---------------------------------------------------------
An angel's smile is what you sell
You promise me heaven, then put me through hell
Chains of love got a hold on me
When passion's a prison, you can't break free
Ron hyökkäsi vihaisen Hermionen kimppuun. "Miksi sinä hemmetin huora et sanonut Harrysta mitään!", hän huusi naama punaisena.
Hermione makasi säikähtäneenä lattialla, pelkkä peitto päällään. Ron seisoi välittämättä alastomuudestaan järkähtämättömänä Hermionen edessä.
Hermione koitti sopertaa jotain, mutta Ron katkaisi hänen puheensa vihaisella käden liikkeellä. "Anna olla. En halua tietää", hän sanoi pettyneen vihaisena ja käänsi selkänsä Hermionelle, huokaisi ja lähti pois makuuhuoneesta.
"Miten se narttu kehtasi valehdella minulle", Ron ajatteli kiukkuisena. Hänen mieleensä palasivat lukemattomat kerrat, kun hän, Harry ja Hermione olivat viettäneet kolmestaan iltaa sen jälkeen, kun he kaikki olivat päässeet tylypahkasta.
"Se typerä likka", Ron sanoi yksinään ja hänen äänensä rikkoutui tukahdettuun itkuun. "Kaikki ne vuodet... Harry oli hänelle rakkaampi", hän nojasi seinään ja painautui sitä vasten tuntien kuumien kyyneltensä liiskautuvan poskensa alle.
Ronin mieleen nousivat kaikki ne tukehdetut tunteen, kun Harrya oltiin ylistetty ja kiitelty ja häntä vain läimäisty selkään ja sanottu: "hyvä, että Harry oli paikalla", "Hyvä, että Harry ehti", "Hyvä, että Harry on olemassa"
Ron koitti pidätellä tunteitaan ja nousta seisomaan kuin mies, mutta polvet pettivät ja hän istui polvillaan maassa kuin rukoillen. Pää kumarassa ja kädet jalkojen päällä.
"Se narttu", Ron pystyi vielä ajattelemaan selvästi itkunsa keskeltä.
You're a loaded gun
There's nowhere to run
No one can save me
The damage is done
Ron palasi makuuhuoneeseen, jossa Hermione istui. Hän näytti tavattoman suloiselta kyhjöttäessään anteeksipyytävän näköisenä sängyn reunalla. Ron koitti pitää naamansa vakaana, mutta se taipui pettyneeseen irvistykseen, joka laski pahemmaksi, kun Hermione katsoi häntä.
"Ron kulta, minä....", Hermione aloitti, mutta Ron käänsi päätään ilmoittaakseen ettei halunnut kuulla. "Laittaisit nyt edes vaatetta päälle", Hermione sanoi ja nousi peittoa pidellen seisomaan ja katseli missä Ronin vaatteita oli.
"Minä en siis kelpaa alasti", Ron sanoi katkeran. "Taidanpa tietää jonkun joka kelpaa", hän sanoi katkeruuden tihkuessa hänen lauseestaan. Hermione katsahti Roniin häpeissään, mutta päättäväisenä.<br>
"Puhuttaisiin nyt kuin aikuiset", Hermione tiuskaisi vanhalla kaikki tietävällä äänellään ja katsoi Ronia niin kuin aina ennenkin, kun Ron oli sannut jotain loukkaava tai tyhmää.
"Minä en jaksa olla jälleen se aikuinen!", Ron huudahti vihoissaan. Hän oli joutunut jo yksitoista vuotiaana kestämään, että Harry vei kaiken kunnian. Ei hän silloin ymmärtänyt, että se johtui Harryn "erikoisuudesta". Hänen äitinsä hössätti orvon pikku Harryn perässä, hänen vaimonsa antoi ilman tunnontuskia sille elukalle. Olisivat vaan laittaneet eläintarhaan katsottavaksi. Draco oli ollut ihan oikeassa.
"Ron!", Hermione huudahti topakasti, mutta huomatessaan, että Hermione ei katunut tekoaan niin paljoa kuin Ron halusi, Ron poistui taas huoneesta. Tällä kertaa niin kovaa oven kiinni iskien, että Hermionen päättäväinen ilme valahti pois, koska hän huomasi, että Ron oli tosissaan.
Shot through the heart
And you're to blame
You give love a bad name
I play my part and you play your game
You give love a bad name
"Tätäkö se rakkaus nyt sitten on?", Ron kysyi puistoon eksyneeltä pululta. Pulu tuntui hykertelevän hiljaa Ronin tilanteelle ja, kun Ron viimein jätti sen rauhaan pulu lensi puun oksalle istumaan toisen pulun viereen, jonka nokkaa se alkoi sukimaan innolla.
Puisto vaikutti ankealta ja tylsältä. Pulun kakkaa maassa ja rikkoutuneita sydämiä ilmassa. Eräällä kauimmalla penkillä istui isoon mustaan kangastakkiin ja isoon kaulaliinaan verhoutunut mies. Hänkin näytti olevan yksin. Ron tunsi kamalaa halua mennä pilkkaamaan pahan olonsa pois, mutta ei lopulta mennyt miehen luokse ilkkumaan vaan lähti pois puistosta.
Hänellä ei ollut ajatustakaan minne mennä. Hän poukkoili kaupoissa katselemassa alkanutta joulumyyntiä ja jouluikkunoita, joita oli laitettu koko viime viikon. Ron pysähtyi yhden niistä eteen, jossa pieni punalakkinen pisamanaamainen tonttu poika kaatui uudelleen ja uudelleen kaataen kaikki lahjapaketit maahan.
Pisamanaamaista tonttua seurasi naurava lauma muita tonttuja, joista pisamanaamaisella tontulla ei ollut tietoakaan.
"Ketkäköhän kaiki tietävät?", Ron ajatteli masentuneena. "Ketkäköhän kaikki tietävät Harrysta ja Hermionesta?"
Ron nojasi otsallaan jouluikkunaan ja katsoi pisamanaamaisen tontun kaatumista kaatumisen perään.
You paint your smile on your lips
Blood red nails on your fingertips
A school boy's dream, you act so shy
Your very first kiss was your first kiss goodbye
*Takauma
Krum kulki joukon etummaisena seuralaisenaan siniseen kaapuun pukeutunut kaunis tyttö, jota Ron ei tuntenut.
Vaikka joulujuhlat olivat kauniit ja Harryn seuraaminen keskipisteenä, jonne hän taaskin oli päässyt melkein yksin, oli hauskaa hänen katseensa osui sen sijaan tyttöön Krumin vierellä. Hänen leukansa loksahtivat auki.
Tyttö oli Hermione
*Takauma loppuu
Ron muisti kuinka hän oli sen jälkeen tuntenut inhoa Krumia kohtaan. Kaikki mikä viittasi Krumiin joutui roskikseen. Ja nyt kävi sama juttu.
Kaikki mikä muistuttikaan häntä Harrsyta joutui roskikseen. Mitään hän ei jättänyt ainakaan näkyville. Heidän yhteiset kuvansa Sveitsistä, jonne he olivat matkanneet ensimmäisenä vuonna vapaina. Roskikseen. Harryn antamat lahjat. Roskikseen.
Harryn puhelinnumero. Roski- Ron jäi hetkeksi katsomaan kännykässään* olevaa numeroa. Jos hän ei kuitenkaan poistaisi sitä vielä. Ron hymyili pirullisena.
You're a loaded gun
There's nowhere to run
No one can save me
The damage is done
Kirjasta nimeltä "Modernit taiat" Ron löysi viimein kännykkä kiroukset. Kuinka kirota kännykkä soittamaan samaan numeroon, kuinka kirota kännykkä unohtamaan PIN-koodinsa ja kaikkea muuta. Lopulta Ron löysi mukavan kirouksen.
"Kuinka kirota kännykkään tuhat tekstiviestiä tuntemattomasta numerosta."
Sekä lisäksi "Kuinka kirota tekstiviesteistä pysyviä"<br>
Ron luki ohjeet ja alkoi hommiin.
Ensiksi hän kirjoitti Harryn kännykän numeron paperille. Sen jälkeen hän otti taikasauvansa esiin ja loitsi kirouksen.
Jokaiseen viestiin hän laittoi eri naisen nimiä. Kunhan Hermione näkisi ne. Ja totta kai näkisi. Ronin tarvisti vain vihjaista hänelle, että katsoo Harryn kännykkään ja siellä ne viestit olivat.
Shot through the heart
and you're to blame
You give love a bad name
I play my part and you play your game
You give love a bad name
Viikon päästä kaikesta tästä Ron käveli mieli huomattavan pirteänä pitkin jouluisia katuja. Jouluikkunat olivat täydessä käytössä ja kaupat pursuivat lahjaideoita.
Ron näki tungoksessa Harryn seisomassa surullisena ja yksin katselemassa hyllyjä. Harry näytti onnettomalta ja eksyneeltä. Ronin teki hetki mieli mennä puhumaan Harrylle, mutta muisti sitten lupauksensa itselleen ettei enää puhuisi Harrylle taikka Hermionelle.
Harry alkoi kaivamaan taskuaan ja katsoi jotain kädessään yllättävän pitkään. Ron meinasi jo lähteä pois, mutta sitten tasku alkoi tärisemään ja hän nosti kännykän kasvojensa eteen ja luki viestin.
"Miksi et puhu minulle enää. Hermione ja minä olemme kaivanneet sinua"
Ron luki viestin kolme kertaa. Hän nosti päätään kauhuissaan. Hänen juonensa ei onnistunutkaan. Harry oli selvinnyt pulasta. Taas.
Ron käänsi selkänsä Harryn selälle ja lähti pois kaupasta.
Disclaimer: Kaikki hahmot ovat Row'n. Myös keksi kohdalla olevat suomalaiset lauseet, jotka on kursivoitu ovat Row'n kirjoittamia ja Jaana Kaparin suomentamia. Kaikkia kunnia siis heille.
* kohdassa olen poikennut huomattavasti Row'n ideallista velhomaailmasta, koska minusta se toi synkkyyttä tähän ficciin. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä tekoni hyödyllisyydestä taikka minun oikeudesta tehdä niin, mutta niin olen tehnyt ja lopussa siitä tuli olennaista tarinalle joten.... minkäs teet,..
Otsikko on variaatio elokuvan nimestä "Parempi kuin Beckham"
---------------------------------------------------------
An angel's smile is what you sell
You promise me heaven, then put me through hell
Chains of love got a hold on me
When passion's a prison, you can't break free
Ron hyökkäsi vihaisen Hermionen kimppuun. "Miksi sinä hemmetin huora et sanonut Harrysta mitään!", hän huusi naama punaisena.
Hermione makasi säikähtäneenä lattialla, pelkkä peitto päällään. Ron seisoi välittämättä alastomuudestaan järkähtämättömänä Hermionen edessä.
Hermione koitti sopertaa jotain, mutta Ron katkaisi hänen puheensa vihaisella käden liikkeellä. "Anna olla. En halua tietää", hän sanoi pettyneen vihaisena ja käänsi selkänsä Hermionelle, huokaisi ja lähti pois makuuhuoneesta.
"Miten se narttu kehtasi valehdella minulle", Ron ajatteli kiukkuisena. Hänen mieleensä palasivat lukemattomat kerrat, kun hän, Harry ja Hermione olivat viettäneet kolmestaan iltaa sen jälkeen, kun he kaikki olivat päässeet tylypahkasta.
"Se typerä likka", Ron sanoi yksinään ja hänen äänensä rikkoutui tukahdettuun itkuun. "Kaikki ne vuodet... Harry oli hänelle rakkaampi", hän nojasi seinään ja painautui sitä vasten tuntien kuumien kyyneltensä liiskautuvan poskensa alle.
Ronin mieleen nousivat kaikki ne tukehdetut tunteen, kun Harrya oltiin ylistetty ja kiitelty ja häntä vain läimäisty selkään ja sanottu: "hyvä, että Harry oli paikalla", "Hyvä, että Harry ehti", "Hyvä, että Harry on olemassa"
Ron koitti pidätellä tunteitaan ja nousta seisomaan kuin mies, mutta polvet pettivät ja hän istui polvillaan maassa kuin rukoillen. Pää kumarassa ja kädet jalkojen päällä.
"Se narttu", Ron pystyi vielä ajattelemaan selvästi itkunsa keskeltä.
You're a loaded gun
There's nowhere to run
No one can save me
The damage is done
Ron palasi makuuhuoneeseen, jossa Hermione istui. Hän näytti tavattoman suloiselta kyhjöttäessään anteeksipyytävän näköisenä sängyn reunalla. Ron koitti pitää naamansa vakaana, mutta se taipui pettyneeseen irvistykseen, joka laski pahemmaksi, kun Hermione katsoi häntä.
"Ron kulta, minä....", Hermione aloitti, mutta Ron käänsi päätään ilmoittaakseen ettei halunnut kuulla. "Laittaisit nyt edes vaatetta päälle", Hermione sanoi ja nousi peittoa pidellen seisomaan ja katseli missä Ronin vaatteita oli.
"Minä en siis kelpaa alasti", Ron sanoi katkeran. "Taidanpa tietää jonkun joka kelpaa", hän sanoi katkeruuden tihkuessa hänen lauseestaan. Hermione katsahti Roniin häpeissään, mutta päättäväisenä.<br>
"Puhuttaisiin nyt kuin aikuiset", Hermione tiuskaisi vanhalla kaikki tietävällä äänellään ja katsoi Ronia niin kuin aina ennenkin, kun Ron oli sannut jotain loukkaava tai tyhmää.
"Minä en jaksa olla jälleen se aikuinen!", Ron huudahti vihoissaan. Hän oli joutunut jo yksitoista vuotiaana kestämään, että Harry vei kaiken kunnian. Ei hän silloin ymmärtänyt, että se johtui Harryn "erikoisuudesta". Hänen äitinsä hössätti orvon pikku Harryn perässä, hänen vaimonsa antoi ilman tunnontuskia sille elukalle. Olisivat vaan laittaneet eläintarhaan katsottavaksi. Draco oli ollut ihan oikeassa.
"Ron!", Hermione huudahti topakasti, mutta huomatessaan, että Hermione ei katunut tekoaan niin paljoa kuin Ron halusi, Ron poistui taas huoneesta. Tällä kertaa niin kovaa oven kiinni iskien, että Hermionen päättäväinen ilme valahti pois, koska hän huomasi, että Ron oli tosissaan.
Shot through the heart
And you're to blame
You give love a bad name
I play my part and you play your game
You give love a bad name
"Tätäkö se rakkaus nyt sitten on?", Ron kysyi puistoon eksyneeltä pululta. Pulu tuntui hykertelevän hiljaa Ronin tilanteelle ja, kun Ron viimein jätti sen rauhaan pulu lensi puun oksalle istumaan toisen pulun viereen, jonka nokkaa se alkoi sukimaan innolla.
Puisto vaikutti ankealta ja tylsältä. Pulun kakkaa maassa ja rikkoutuneita sydämiä ilmassa. Eräällä kauimmalla penkillä istui isoon mustaan kangastakkiin ja isoon kaulaliinaan verhoutunut mies. Hänkin näytti olevan yksin. Ron tunsi kamalaa halua mennä pilkkaamaan pahan olonsa pois, mutta ei lopulta mennyt miehen luokse ilkkumaan vaan lähti pois puistosta.
Hänellä ei ollut ajatustakaan minne mennä. Hän poukkoili kaupoissa katselemassa alkanutta joulumyyntiä ja jouluikkunoita, joita oli laitettu koko viime viikon. Ron pysähtyi yhden niistä eteen, jossa pieni punalakkinen pisamanaamainen tonttu poika kaatui uudelleen ja uudelleen kaataen kaikki lahjapaketit maahan.
Pisamanaamaista tonttua seurasi naurava lauma muita tonttuja, joista pisamanaamaisella tontulla ei ollut tietoakaan.
"Ketkäköhän kaiki tietävät?", Ron ajatteli masentuneena. "Ketkäköhän kaikki tietävät Harrysta ja Hermionesta?"
Ron nojasi otsallaan jouluikkunaan ja katsoi pisamanaamaisen tontun kaatumista kaatumisen perään.
You paint your smile on your lips
Blood red nails on your fingertips
A school boy's dream, you act so shy
Your very first kiss was your first kiss goodbye
*Takauma
Krum kulki joukon etummaisena seuralaisenaan siniseen kaapuun pukeutunut kaunis tyttö, jota Ron ei tuntenut.
Vaikka joulujuhlat olivat kauniit ja Harryn seuraaminen keskipisteenä, jonne hän taaskin oli päässyt melkein yksin, oli hauskaa hänen katseensa osui sen sijaan tyttöön Krumin vierellä. Hänen leukansa loksahtivat auki.
Tyttö oli Hermione
*Takauma loppuu
Ron muisti kuinka hän oli sen jälkeen tuntenut inhoa Krumia kohtaan. Kaikki mikä viittasi Krumiin joutui roskikseen. Ja nyt kävi sama juttu.
Kaikki mikä muistuttikaan häntä Harrsyta joutui roskikseen. Mitään hän ei jättänyt ainakaan näkyville. Heidän yhteiset kuvansa Sveitsistä, jonne he olivat matkanneet ensimmäisenä vuonna vapaina. Roskikseen. Harryn antamat lahjat. Roskikseen.
Harryn puhelinnumero. Roski- Ron jäi hetkeksi katsomaan kännykässään* olevaa numeroa. Jos hän ei kuitenkaan poistaisi sitä vielä. Ron hymyili pirullisena.
You're a loaded gun
There's nowhere to run
No one can save me
The damage is done
Kirjasta nimeltä "Modernit taiat" Ron löysi viimein kännykkä kiroukset. Kuinka kirota kännykkä soittamaan samaan numeroon, kuinka kirota kännykkä unohtamaan PIN-koodinsa ja kaikkea muuta. Lopulta Ron löysi mukavan kirouksen.
"Kuinka kirota kännykkään tuhat tekstiviestiä tuntemattomasta numerosta."
Sekä lisäksi "Kuinka kirota tekstiviesteistä pysyviä"<br>
Ron luki ohjeet ja alkoi hommiin.
Ensiksi hän kirjoitti Harryn kännykän numeron paperille. Sen jälkeen hän otti taikasauvansa esiin ja loitsi kirouksen.
Jokaiseen viestiin hän laittoi eri naisen nimiä. Kunhan Hermione näkisi ne. Ja totta kai näkisi. Ronin tarvisti vain vihjaista hänelle, että katsoo Harryn kännykkään ja siellä ne viestit olivat.
Shot through the heart
and you're to blame
You give love a bad name
I play my part and you play your game
You give love a bad name
Viikon päästä kaikesta tästä Ron käveli mieli huomattavan pirteänä pitkin jouluisia katuja. Jouluikkunat olivat täydessä käytössä ja kaupat pursuivat lahjaideoita.
Ron näki tungoksessa Harryn seisomassa surullisena ja yksin katselemassa hyllyjä. Harry näytti onnettomalta ja eksyneeltä. Ronin teki hetki mieli mennä puhumaan Harrylle, mutta muisti sitten lupauksensa itselleen ettei enää puhuisi Harrylle taikka Hermionelle.
Harry alkoi kaivamaan taskuaan ja katsoi jotain kädessään yllättävän pitkään. Ron meinasi jo lähteä pois, mutta sitten tasku alkoi tärisemään ja hän nosti kännykän kasvojensa eteen ja luki viestin.
"Miksi et puhu minulle enää. Hermione ja minä olemme kaivanneet sinua"
Ron luki viestin kolme kertaa. Hän nosti päätään kauhuissaan. Hänen juonensa ei onnistunutkaan. Harry oli selvinnyt pulasta. Taas.
Ron käänsi selkänsä Harryn selälle ja lähti pois kaupasta.
