Luonteesi

[Karakia]

Vaikka me nyt tunnemmekin toisemme ihan hyvin, täällä saa höpöttää itsestään (tai lähinnä omasta luonteestaan). Eli kertokaa luonteestanne, hyvät ja huonot puolet, haluaisitko muuttaa jotain ja kaikkea mitä vain mieleen tulee.


Minä. No, aloitetaan siitä että ajattelen asioista aina optimistisesti. Jos vaikkapa joku vihjaisee, että voisimme ehkä ostaa vaikkapa uuden tietokoneen, oletan heti, että se myös ostetaan, vaikka aloitettiin vain siitä ehkä'stä.<br>Yleensä kun muut ovat ihan tuskissaan, kun joutuvat kokeilemaan jotain uutta, minä ajattelen sitä vain uutena, ehkä hyvänäkin kokemuksena.

Olen myös aika onnekas, mutta se ei oikeastaan ole luonteenpiirre. Minun kohdallani asioilla on vain yleensä tapana järjestyä, mutta toisaalta se saattaa johtua positiivisesta ajattelustani.

Olen aika hiljainen, ja uusien ihmisten kanssa todella hiljainen. En oikein osaa puhua mistään, koska saatan aloittaa keskustelun aiheesta, josta joku toinen ei ole ollenkaan kiinnostunut. Kyllä minä vieraiden aikuisten ja vieraiden lasten kanssa tulen toimeen, mutta itseni ikäisten kanssa en osaa oikein puhua, koska tunnen olevani liian erilainen heihin verrattuna.

Usein olen aika poissaoleva, tuijottelen vain eteeni omiin ajatuksiini vaipuneena. (Miittiin tulevat, älkää ihmetelkö jos alan yhtäkkiä näyttää aivokuolleelta, se on ihan normaalia! XD) Jotkut ihmiset luulevat, että olen surullinen tai etten ole kiinnostunut heidän seurastaan, mutten vaan voi sille mitään, että ajattelen niin paljon.

Ehkä ärsyttävimpiä piirteitäni on se, että viihdyn yksin liian hyvin. Ei se minua ärsytä, minusta se on vain hyvä asia, mutta se ärsyttää tuttaviani. Kaverini yrittävät aina epätoivoisesti saada minua kylään heille ja yrittävät soittaa kännykkääni, mutta yleensä vain olen kotona yksin. No, sille minä en yksinkertaisesti voi mitään, en voi pakottaa itseäni ihmisten seuraan, jos en sinne tahdo.
Tykkään tavata uusia ihmisiä, mutten halua olla heidän seurassaan koko ajan.

Nauran paljon. Jotkut ihmettelevät, miten jaksan olla niin tekopirteä, mutta hymyileminen taitaa olla minun luontainen ilmeeni, ainakin melkein. (Niin luki muuten yhdessä horoskooppikirjassakin horoskooppini kohdalla; suupielet ovat kääntyneet ylöspäin kuin luonnostaan.)

Olen aika tyypillinen Jousimies. Olen innokas oppimaan ja kokemaan uusia asioita, mutta toisaalta olen kyllä mieluummin sivusta seuraava oppija, joka tekee muistiinpanoja muiden tekojen pohjalta.

Etten ihan tylsistyttäisi teitä, niin jatkakaa te tästä. Siis omien luonteidenne kanssa, ei minun. x)

[Tundrah]

Minun luonteeni... hmm. Mitähän siitä voisin kertoa.

Minä olen myös hiljainen uusien ihmisten seurassa. Lähinnä siksi, että ajattelen perusteellisesti mitä sanon ennen kuin sanon ja siinä vaiheessa kun olen valmis sanomaan, ovat muut jo vaihtaneet aihetta .
Minulle merkitsee liian paljon mitä muut minusta ajattelevat ja siksi kai yritänkin sulautua massaan parhaani mukaan. Hih... kai minulla on joku alemmuuskompleksi, kun kuvittelen että muut tietävät kaikesta paljon enemmän kuin minä ja pitävät minua tyhmänä jos erehdyn avaamaan suuni.

Kuten Karakia, minä viihdyn myös yksin. Inhoan viikkoja jolloin minun pitää joka päivä olla menossa jonnekin ja silloin yritänkin parhaani mukaan lintsata jostain menostani jotta voisin linnoittautua huoneeseeni tietokoneelle. Kaverit ovat mukavia, mutta en vain voi sietää heitä ympärilläni jatkuvasti. Siirtyminen eri lukioon oli oikeastaan suuri helpotus... Kummallista .

Muutoin olen kiltti otus. Liian kiltti jos minulta kysytään. Minun pitäisi oppia pitämään kiinni omista mielipiteistäni ja tekemään niin kuin itse haluan, ei niin kuin muut haluavat. Haluaisin myös "oppia suuttumaan julkisesti", eli ilmaisemaan ulospäin jos joku ärsyttää minua. Nykyään kätken tunteeni tiiviisti sisälleni ja raivoan vasta sitten kun olen yksin. Paha tapa... muut luulevat että voivat sotkea minut jalkoihinsa tuosta vain, kun en edes suutu heille siitä .

Minä olen myös tolkuton haaveilija. En jaksa juurikaan kiinnostua ympäristöstäni, siksi olen aina ihan hukassa kun minun pitäisi tehdä jotain oikeasti tärkeää. Tästä kai johtuu myös huono muistini... en todellakaan muista mitä olen tehnyt viimeviikolla . Vietän aikaani mieluiten nukkumalla, koska silloin ei tarvitse käyttää liikaa aivokapasiteettiaan. Aika on muutenkin suhteellinen käsite minulle. Jos istun tietokoneella huoneessani ja haluaisin lähteä kauppaan, saatan ajatella: "Kauppa menee kiinni jo kolmen tunnin päästä, en taida jaksaa lähteä."
Urheiluharjoitukset ovat aina tiettyyn aikaan ja se ärsyttää minua, mutta tiedän että jos niin ei olisi, en luultavasti lähtisi niihin ollenkaan. Minun on todella potkittava itseni liikkeelle jos haluan tehdä jotain, muuten vain haaveilen kotona päivät pitkät.

[Frickeon]

Nopeasti yhdellä sanalla ilmaistuna olen kaikinpuolin
Sekava.

Rakastan seuraa, mutta kahden kesken ollessani jonkun kanssa väsyn nopeasti. Kaverini mielestä tämä on huono juttu ja siksi valvon aina ihan liian myöhään kaverini kanssa. Yksikseen valvominen ei ole koskaan ongelma. Ja valvottuni (vapaehtoisesti) tulen kamalan suuttuneeksi.
Sekavaa, nee?

En loppujen lopuksi avaudu asioissani helposti. Vaikka puhun herkästi kaikesta mitä minulle on sattunut ja mitä olen niistä ajatellut, niin en tykkää paljastaa _todella_ tärkeitä asioita itsestäni paljoa kenellekään. ^^

Olen Karakian tavoin optimisti, vaikka välillä tuntuu vaikealta. Olen masentunut optimisti. ^^
Onnekaskin tunnun olevan. Liekkö optimistien ammattitauti tai jotain.

Tykkään ottaa asioita itseeni, joskus leikillään ja joskus tosissaan. Joskus otan asioita itseeni tosissaan ja kun se muita harmittaa niin ilostun. ;D

Tykkään myös, kamalaa kyllä, riidellä ihmisten kanssa. Rakastan sitä, kun ihmiset ärsyyntyvät minuun.
Varsinkin, kun tutut ärsyyntyvät minuun. Varsinkin Katu.
Mutta tässä on kamala mutta. En tykkäää riidellä riidellä. Puhuisin väittelystä tai vastaavasta, mutta Katu käyttää sanaa riidellä ja siksi olen oppinut itsekin sanomaan sitä riitelyksi.

Mutta älkää rakkaat Siivettömät pelästykö. Väittelen vain tosi tosi hyvin tuntemieni ihmisten kanssa, joista tiedän, että he eivät jätä minua, vaikka olisin mitä mieltä mistäkin asiasta.
Tosin Dory ei ole jättänyt minua, vaikka pidän Forssista. *Vetiset silmät. Niisk*

Huomasin muuten, että minulla on paljon yhteistä Luna Lovekivan kanssa. ^^

Olen siis sekava ihminen.

Sosiaalinen, mutta yksikeen viihtyvä.
Rauhaa rakastava, mutta silti erimielisyyksistä pitävä.
Likainen, mutta silti vihaan pölypalloja.
Puhelias ja sitä minä todellakin olen. ;D
Hävytön --> Kyllä. Minä saatan puheenaiheen loppuessa alkaa puhumaan minun vessareissusta. Hävytöntä.

-Frickeon

MUOKS.
Ymmärtäväinen unohtui. Olen todella ymmärtäinen ja avoin ja suvaitsevainenkin koitan olla. ^^

[Gilraen]

Mun luonteeni. Tämä on helppo juttu.

Mä olen - ihan oikeasti - sekopäinen, en osaa olla melkein hetkeäkään hiljaa. Puhun, puhun ja puhun. Ja asiaa hankaluuttaa sekin, että puhun todella nopeasti. Kukaan tuntemani ihminen ei ole saanut kaikista sanoistani selvää, aina on jokin, mistä ei saa tolkkua. Ja aina kun joku sanoo, että puhun liian nopeasti, se tulee mulle loukkauksena vaikka myönnän sen. Olen siis myös ihan outo.

Olin ainakin äidin mukaan nuorempana paljon rauhallisempi. Olin melkein koko ajan hiljaa jne jne... mutta mun on hankala uskoa sitä. Miten tällainen vilkas kakara on voinut olla ujo ja rauhallinen? Huh huh.

Suutun myös aivan liian helposti. Ja jos en joskus suutuksissani vaikka vastaa jonkun kysymykseen, se joku olettaa heti, että olen hänelle hyvin vihainen ja saan sitten hänetkin vihaiseksi. Mulla on mystinen kyky suututtaa ihmisiä olemalla hiljaa jos mulle puhutaan. ;D

En osaa lohduttaa ihmisiä. Jos esim. kamultani oisi vaikka kuollut lemmikki, en osaa lohduttaa sanoilla tai teoilla. Olen surkea lohduttamaan... Ja jos joku yrittää lohduttaa mua, niin mä vain kiukkuilen.

[yasha]

Perusluonteeltani olen positiivinen ja puhelias. En osaa olla hetkeäkään hiljaa, jos olen jonkun seurassa. Aina pitää puhua ihan mistä sattuu, vaikka kukista ja mehiläisistä jos muuta en keksi. Varmaan toisia ärsyttää kun minä horisen omiani.

Sosiaalisuus on melko hyvä piirre, en tykkää olla mieluiten hetkeäkään yksin, ellei minulla ole jotakin tärkeää tekemistä. Olen hieman ujo etsimään jopa omista kavereistanikin seuraa, kun en tiedä missä he ovat ja saako häiritä. Kun olen vielä tällainen, etten yleensä tee mitään, saattavat kaverit kyllästyä. Jokaisen pitää osata asettua paikoilleen ja ottaa rennosti. Tykkään kyllä liikuskella kavereiden kanssa pitkin pihoja, varsinkin kesäisin, mutta nyt kun on talvi, se pieni masennus pyrkii esille.

Huonoin piirteeni on sitten se huonotuulisuus. Jos kotona tai muualla tapahtuu jotain pahaa, ja olen huonolla tuulella, niin se saattaa siirtyä muihinkin. En minä turhasta myrtsinä ole, vaan jos on paha olo tai muuta.
Kaverit osaavat sen kitkeä pois päättömillä viesteillään, pojat ei vetäydy pahaan mieleen mukaan vaan tekevät useimmiten vitsin siitä. ^^"