Post by Frickeon on Jun 19, 2005 22:13:47 GMT 2
Aluksi tästä piti tulla suosittele sarjakuvia, mutta koska selityksistäni alkoi tulla niin pitkiä ja piirtäjiä ihan roppakaupalla niin muutin tämän hieman sekavaksi topiciksi, jossa voi kertoa suosikki piirtäjiään ja sarjakuviaan.
Ja jotta kukaan ei ottaisi herneitä nenään eikä jutuistani tulisi liian pitkiä, kun manitsen asian aina, jokaisessa viestissä olevat mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä absoluuttisia totuuksia. ^^'
Don Rosa
-Aku Ankka
Haluan ihan ensimmäisenä laittaa tänne Rosan, joka on erittäin taitava ankka piirtäjä.
Hän piirtää yksityiskohtaisesti (ja yksityiskohdat ovat yleensä hauskoja lisiä) ja aikuismaisesti, vaikkakaan Akua ei voi piirtää täysin aikuismaisesti. Rosan tyyli mielestäni kaikkein aikuismaisinta johon olen törmännyt. Tosin viime ankassa tuli eräs pohjoismaalainen piirtäjä, joka piirsi aika aikuismaista ankkaa.
Ja jos saa jotain sarjakuvia suositella niin sanon "Roope Ankka - elämä ja teot", "Olla kuin ei olisikaan", "Musta ritari" ja "Musta Ritari slurppaa jälleen"
Don Rosan viivan käyttö viestii lämpimästä ja hellästä.
Manuel Gonzales
-Yhden sivun Hessu sarjakuvat
Gonzales on tietääkseni piirtänyt vain lyhyitä Hessu Hopo juttuja Disneylle, ainakin AA lehti on vai näitä tietääkseni näyttänyt.
En ole koskaan kamalasti pitänyt Hessu tarinoista, koska hänet esitetään tyhmänä. Sama juttu Mikki etsivänä tarinoissakin useasti. *Murisee*
Gonzales esittää hänet mielestäni hulluna viisaana*, jonka viisaus on passiivisessa tilassa, josta se herää aina välillä, mutta piilottaa viestinsä tyhmiin lauseisiin, koska Hessu itse ei ole pinnallisen viisas henkilö.
(*=Meinasin kirjoittaan nero, mutta Hessu on enemmän viisas kuin nero. ^___^ )
Ainakin itse pystyn samaistumaan Hessuun näissä.
Itse pidän aivan kamalasti eräästä tarinassa, jossa Hessu osallistuu taidekilpailuun, jossa pitää maalata nykytaideteos. Loppu on ihana. ;D
Viivan käyttö on melkein samaa kuin Rosalla, mutta Gonzalella on hyvin leppeä ja unenomainen piirtotyyli.
Art Spiegelman
-Maus 1-2
Oma elämänkerrallinen sarjakuva, jossa eräs juutalaispoika haluaa piirtää sarjakuvan isänsä vuosista Natsi-Saksassa juutalaispakolaisena.
Hyvin, hyvin surullisen raju kertomus niistä aijoista.
Viiva on rosoista, mikä erään sarjakuvakirjan mukaan viittaa heikkoon ja horjuvaan. ^^
Tarina on tumma ja synkkä ja vaikka viiva kieliikin heikkoudesta se kertoo samalla yllättävän vahvan tarinan vahvalla ja varmalla tavalla.
Charles M. Schulz
-Tenavat
Valloittavia ja lapsen filosofista maailmaa valoittavia teoksia, joita on ilo lukea uudelleen ja uudelleen. Vaikka hahmoista ei saakaan pikkuisissa ja hajanaisen oloisissa sarjakuvissa otetta ne ovat silti hyvin vahvoja. Periaatteessa koko Tenavat nojaa henkilöhahmoihin ja heidän suhteisiinsa.
Itse luin "Ei ikä paina Jaska Jokunen" kirjan ja koska siinä todettiin (piirtäjä/käsikirjoittaja itse), että rakkaustarinat sarjakuvissa ovat aina yksipuolisia on sarjakuva sitä lähemmäs tullut.
Varsinkin Kaustisen ja Ressun keskustelut ovat hauskoja ja viihdyttäviä. Muita hahmoja, jotka ovat minulla mielessä ovat Pomo, Eppu ja Mozart.
Scott McCloud
-Sarjakuva - Näkymätön taide
Sarjakuva muotoon piirretty sarjakuvasta kertova sarjakuva. ^^
"Sitä on vähän vaikea kuvailla, Matt. Se on tavallaan sarjakuva sarjakuvasta!"
-Esipuhe, toinen ruutu.
Ozamu Tezuka
-Phoenix
Osa erästä isompaa tarina kokonaisuutta, joista ainoastaan Phoenixhin olen lukenut.
Ozamu Tetzuka on Japanin Walt Disney ja sen pitäisi selittää jotain, koska olen surkea selittämään asioita. ^^
Ozamun piirrostyyli Phoenix sarjakuvassa, kuten muussakin on lapsellisen tuntuista, vaikka tarina on aikuismainen ja vakava.
Phoenix kertoo miehestä, joka tulee Buddhan temppelille hakemaan jotain en kuollaksenikaan muista mitä. Sisällä hän pökertyy/nukahtaa ja elää pitkän jälleensyntymisketjun ja näkee viimein legendaarisen Feeniksen, jonka hän lopussa haluaa ikuistaa koko maailmalle.
Gosho Aoyama
-Meitantei Conan/Salapoliisi Conan
Se täällä roikkuja, joka ei ole huomannut minun puhuvan tästä sarjasta on missannut periaatteessa aika monta viestiäni. ^^
Ensimmäinen varsinaisesti seuraamani manga-sarja.
Synkkyyttä hakeva, vaikkakin paikoin lapselliseksi menevä (tarkoituksella lieneen) salapoliisi tarina.
Conan muuttuu erään tapauksen yhteydessä pikkupojaksi ja alkaa ratkomaan tapauksia (tyttö)ystävänsä isän toimistosta käsin (tyttö)ystävän isän saadessa kaikki huomio.
Sanami Matoh
-Fake
Puhtainta shounen-ai mangaa, jota olen julkaistuna lukenut. Ei, se ei tarkoita, että koko ajan olisi jotain "hämärää" ja "shounen-aita" menossa, vaan sitä, että sen huomaa shounen-aiksi todella aikaisin.
Tutustuin mangaan Fake animen elokuvan kautta, jonka yleteema näytti tammikuussa. ^^
Kertoo poliiseista New Yorkissa.
CLAMP
-Tokyo Babylon
Myönnän olen lukenut vasta yhden mangan, mutta olen jo koukussa. Piirtotyyli ei ole varsin mahtava, mutta minuun itseeni iskee hyvin paljon henkien karkoitteleminen nyky-Tokiossa. Plus hahmot ovat todella kauniita.
Löysin tarinasta myös shounen-ai tunnelman, kun päähenkilö Subaru Sumeragistalla ja Sheishiro Sakurazukalla vaikuttaa olevan suhde. ^___^
Ainakin Sheishiro puhuu jo naimisiin menosta ja niin edes päin...
Löysin mangan sattumalta ostaessani sen suuttuneena siihen, että Akateemisesta ei löytynyt muuta kuin Fake 3 ja Fake 7. ^^
Muoksin lisää listaani ellei kukaan ole lisännyt tähän mitään jolloin en saa kaksoispostausta aikaan. ^^
-Frickeon
Ja jotta kukaan ei ottaisi herneitä nenään eikä jutuistani tulisi liian pitkiä, kun manitsen asian aina, jokaisessa viestissä olevat mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä absoluuttisia totuuksia. ^^'
Don Rosa
-Aku Ankka
Haluan ihan ensimmäisenä laittaa tänne Rosan, joka on erittäin taitava ankka piirtäjä.
Hän piirtää yksityiskohtaisesti (ja yksityiskohdat ovat yleensä hauskoja lisiä) ja aikuismaisesti, vaikkakaan Akua ei voi piirtää täysin aikuismaisesti. Rosan tyyli mielestäni kaikkein aikuismaisinta johon olen törmännyt. Tosin viime ankassa tuli eräs pohjoismaalainen piirtäjä, joka piirsi aika aikuismaista ankkaa.
Ja jos saa jotain sarjakuvia suositella niin sanon "Roope Ankka - elämä ja teot", "Olla kuin ei olisikaan", "Musta ritari" ja "Musta Ritari slurppaa jälleen"
Don Rosan viivan käyttö viestii lämpimästä ja hellästä.
Manuel Gonzales
-Yhden sivun Hessu sarjakuvat
Gonzales on tietääkseni piirtänyt vain lyhyitä Hessu Hopo juttuja Disneylle, ainakin AA lehti on vai näitä tietääkseni näyttänyt.
En ole koskaan kamalasti pitänyt Hessu tarinoista, koska hänet esitetään tyhmänä. Sama juttu Mikki etsivänä tarinoissakin useasti. *Murisee*
Gonzales esittää hänet mielestäni hulluna viisaana*, jonka viisaus on passiivisessa tilassa, josta se herää aina välillä, mutta piilottaa viestinsä tyhmiin lauseisiin, koska Hessu itse ei ole pinnallisen viisas henkilö.
(*=Meinasin kirjoittaan nero, mutta Hessu on enemmän viisas kuin nero. ^___^ )
Ainakin itse pystyn samaistumaan Hessuun näissä.
Itse pidän aivan kamalasti eräästä tarinassa, jossa Hessu osallistuu taidekilpailuun, jossa pitää maalata nykytaideteos. Loppu on ihana. ;D
Viivan käyttö on melkein samaa kuin Rosalla, mutta Gonzalella on hyvin leppeä ja unenomainen piirtotyyli.
Art Spiegelman
-Maus 1-2
Oma elämänkerrallinen sarjakuva, jossa eräs juutalaispoika haluaa piirtää sarjakuvan isänsä vuosista Natsi-Saksassa juutalaispakolaisena.
Hyvin, hyvin surullisen raju kertomus niistä aijoista.
Viiva on rosoista, mikä erään sarjakuvakirjan mukaan viittaa heikkoon ja horjuvaan. ^^
Tarina on tumma ja synkkä ja vaikka viiva kieliikin heikkoudesta se kertoo samalla yllättävän vahvan tarinan vahvalla ja varmalla tavalla.
Charles M. Schulz
-Tenavat
Valloittavia ja lapsen filosofista maailmaa valoittavia teoksia, joita on ilo lukea uudelleen ja uudelleen. Vaikka hahmoista ei saakaan pikkuisissa ja hajanaisen oloisissa sarjakuvissa otetta ne ovat silti hyvin vahvoja. Periaatteessa koko Tenavat nojaa henkilöhahmoihin ja heidän suhteisiinsa.
Itse luin "Ei ikä paina Jaska Jokunen" kirjan ja koska siinä todettiin (piirtäjä/käsikirjoittaja itse), että rakkaustarinat sarjakuvissa ovat aina yksipuolisia on sarjakuva sitä lähemmäs tullut.
Varsinkin Kaustisen ja Ressun keskustelut ovat hauskoja ja viihdyttäviä. Muita hahmoja, jotka ovat minulla mielessä ovat Pomo, Eppu ja Mozart.
Scott McCloud
-Sarjakuva - Näkymätön taide
Sarjakuva muotoon piirretty sarjakuvasta kertova sarjakuva. ^^
"Sitä on vähän vaikea kuvailla, Matt. Se on tavallaan sarjakuva sarjakuvasta!"
-Esipuhe, toinen ruutu.
Ozamu Tezuka
-Phoenix
Osa erästä isompaa tarina kokonaisuutta, joista ainoastaan Phoenixhin olen lukenut.
Ozamu Tetzuka on Japanin Walt Disney ja sen pitäisi selittää jotain, koska olen surkea selittämään asioita. ^^
Ozamun piirrostyyli Phoenix sarjakuvassa, kuten muussakin on lapsellisen tuntuista, vaikka tarina on aikuismainen ja vakava.
Phoenix kertoo miehestä, joka tulee Buddhan temppelille hakemaan jotain en kuollaksenikaan muista mitä. Sisällä hän pökertyy/nukahtaa ja elää pitkän jälleensyntymisketjun ja näkee viimein legendaarisen Feeniksen, jonka hän lopussa haluaa ikuistaa koko maailmalle.
Gosho Aoyama
-Meitantei Conan/Salapoliisi Conan
Se täällä roikkuja, joka ei ole huomannut minun puhuvan tästä sarjasta on missannut periaatteessa aika monta viestiäni. ^^
Ensimmäinen varsinaisesti seuraamani manga-sarja.
Synkkyyttä hakeva, vaikkakin paikoin lapselliseksi menevä (tarkoituksella lieneen) salapoliisi tarina.
Conan muuttuu erään tapauksen yhteydessä pikkupojaksi ja alkaa ratkomaan tapauksia (tyttö)ystävänsä isän toimistosta käsin (tyttö)ystävän isän saadessa kaikki huomio.
Sanami Matoh
-Fake
Puhtainta shounen-ai mangaa, jota olen julkaistuna lukenut. Ei, se ei tarkoita, että koko ajan olisi jotain "hämärää" ja "shounen-aita" menossa, vaan sitä, että sen huomaa shounen-aiksi todella aikaisin.
Tutustuin mangaan Fake animen elokuvan kautta, jonka yleteema näytti tammikuussa. ^^
Kertoo poliiseista New Yorkissa.
CLAMP
-Tokyo Babylon
Myönnän olen lukenut vasta yhden mangan, mutta olen jo koukussa. Piirtotyyli ei ole varsin mahtava, mutta minuun itseeni iskee hyvin paljon henkien karkoitteleminen nyky-Tokiossa. Plus hahmot ovat todella kauniita.
Löysin tarinasta myös shounen-ai tunnelman, kun päähenkilö Subaru Sumeragistalla ja Sheishiro Sakurazukalla vaikuttaa olevan suhde. ^___^
Ainakin Sheishiro puhuu jo naimisiin menosta ja niin edes päin...
Löysin mangan sattumalta ostaessani sen suuttuneena siihen, että Akateemisesta ei löytynyt muuta kuin Fake 3 ja Fake 7. ^^
Muoksin lisää listaani ellei kukaan ole lisännyt tähän mitään jolloin en saa kaksoispostausta aikaan. ^^
-Frickeon