Jästimäistä mutta totta, PG-13

[Karakia]

Jep, kirjoitan tätä samaa tahtia kuin julkaisen, koska jos kirjoittaisin tätä ensin Wordiin tai jonnekin, unohtaisin koko asian. Täällä ihmisten painostuksen alaisena on pakko jatkaa ja saada uusia ideoita. No ei nyt sentään, mutta on vain mukavampaa kirjoittaa suoraan tänne. ^^

Yritän kirjoittaa joku päivä hiukan pidemmän osan, koska edelliset ovat olleet niin kovin lyhyitä... Ehkä viikonloppuna ehdin, jos en ole poissa kotoa.

Kiitos taas palautteesta.

[Frickeon]

No kaikki tavallaan.

Minua kyllä painostaa kirjoittamaan jatkoja ihan minä itse.
*Lähtee painostamaan itseään jatkamaan Suvaitsemattomuutta*

Ja eipä kesta kommenteista, ilo antaa. ^^

-Frickeon

[Karakia]

A/N: Tämä luku on sitten todella lyhyt, toivottavasti saan lähipäivinä kirjoitettua pidemmänkin... Ehkä jo tänään.

9. luku

"Sirius", Remus sanoi hiljaa, silmissään tyhjä katse. "Täysikuu. Se on ensi yönä." Sirius nielaisi.
"Mutta... Mihin sinä menet, et sinä voi haahuilla jästihotellin lähellä sutena?" Sirius kysyi. Remus laski katseensa ja huokaisi.
"En tiedä, en todellakaan tiedä", Remus sanoi.
"Pitäisikö minun tulla mukaasi?" Sirius kysyi laskien kätensä Remuksen olkapäille.
"Jos haluat."

***

Remus liikahti. Sirius oli koirana hänen vieressään. Remus nousi pystyyn. Neljä jalkaa. Hän oli siis jo susi. Hän katseli ympärilleen, mutta metsän pimeydessä ei erottanut mitään muuta kuin puiden ääriviivat. Anturajalka pyysi katseellaan häntä seuraamaan.

Remus käveli Siriuksen perässä ja tunsi äkkiä kovaa tarvetta hyökätä Siriuksen kimppuun. Eihän se ole mahdollista, Remus ajatteli kummissaan. Susi haluaa vain ihmisuhreja. Äkkiä Remus ulvahti ja lähti juoksemaan tuulispäänä poispäin. Sirius yritti saavuttaa hänet, muttei onnistunut. Remus löysi pienen luolan ja juoksi sen pimeyteen raastaen oman lihansa verille, koska ketään muutakaan ei ollut.

[Sype]

Kaikki osat, joita en ollut vielä lukenut olivat hyviä. Yhdessä vain häiritsi, kun Sirius kyyneleisin silmin rojahti Remuksen kaulaan.. Hmm.. Ehkä hieman tyttömäistä minusta, muttaah..

Osat ovat olleet hyviä ja minusta on kiva, kun tahti on rauhallinen, muuten siitä tulee sellainen olo, että äkkiä vain halutaan päästä asiasta toiseen lainkaan miettimättä..

*odottelee jatkoa*

[sara]

Ooo... Remus sitten vaan suseilee(mikä sana XD) siellä Hui... Menikö ne vaan metsään vai minne? Minulta meni vähän ohi, mutta...

Noh, mitäs tähän nyt sanoisin. Kiva luku, todella lyhyt kylläkin *vaatii pidempää* Jatka pian!

Ja tässä Sirius sitte tosiaan OLI koira XD Eikä se puhunut

[Frickeon]

Hyvä, hyvä.<br>
Mutta pakko sanoa, että aika karmeasti häiritsi se, että Dumbledore ei ollut ennakoinut asiaa. Hänhän otti Remuksen kouluun ja järjesti tälle sen hökkelin (Anteeksi, en muista nimeä) ja kaikkea muuta suojaksi. Ja nyt se olisi mokannut näin pahasti. Minua häiritsi.

Mutta muuten hyvä. Odotin kyllä, että olisit kuvaillut muutoksen, mutta ei se mitään.

-Frickeon

[ValandraHarneth]

Ooh. Remus/Sirius -paritukset, toinen lemppareistani.

juu. Hyvin kirjoitat, sinäkin. Tosin voisit ehkä kuvailla enemmän, mutta eiköhän tämä tällaisenaankin ole ihan hieno. Se kuvailu vain tekisi tästä täydellisen. *grinnitys*

Mutta juu, kuolonsyöjiä? Huih. *pelästys* jatkahan pian.

=^.^=

(ja minun palautteestani ei tässä tilassa saa millään rakentavaa, mutta antaa olla..)

[Karakia]

On jäänyt tämä kirjoittaminen vähäksi aikaa. Yritän saada sen pitkän luvun kyhättyä lähipäivinä. ^^'

En viitsinyt sitä Remuksen sudeksi muuttumista kuvailla, kun olen sen jo muutamassa ficissä muistaakseni joskus kuvaillut. Toistan itseäni muutenkin liikaa. XD

Minustakin oikeastaan kuvailen liian vähän näitä tapahtumia. Jätän aika paljon teidän mielikuvituksenne varaan. ;D
Kiitos kaikille kommenteista.