|
Post by Karakia on Apr 24, 2005 20:40:59 GMT 2
Mikä/Mitkä ovat lempikirjojasi? Miksi? Kerro myös lyhyesti, mistä ne kertovat. ^^ Höm höm. Aloitetaan vaikkapa kirjasarjasta Surkeiden Sattumusten Sarja. Minulla on jokin taipumus kirjasarjoihin, kuten Sormusten Herra, Potterit ja sitten vielä tämä SSS. Homma menee näin: Baudelairen lapset Violet, Klaus ja Sunny ovat kaikessa rauhassa rannalla, kun perhetuttu herra Poe tulee kertomaan, että heidän vanhempansa ovat kuolleet tulipalossa. Koko juttu rakentuu sen ympärille, että ensimmäinen uusi Baudelairen orpojen huoltaja on kreivi Olaf ja tämä ei haluakaan lapsia vaan näiden omaisuuden. Ja niin Olaf yrittää kerta toisensa jälkeen saada lasten omaisuuden. Muistaakseni kirjoja on tulossa 13, 11 on ilmestynyt ja 9 on suomennettu. ^^ Surkeiden Sattumusten Sarja todellakin on nimensä veroinen. Se on aivan ihana kirjasarja, itse olen nyt kuudennessa kirjassa. Siinä saavat samalla aivot työtä, kun itse arvuuttelee, kuka on Olafin kätyri ja kuka ei ja miten ongelmat ratkeavat. Ja siinä on kuitenkin pieni toivonkipinä, että joskus Baudelairet vielä pääsevät Olafista. Sitten. Taru Sormusten Herrasta. <3 Lempikirjani, ehdottomasti. Kyseessä on siis hobitti Frodo, joka lähtee viemään pahaa Sormusta Tuomiovuorelle, koska niin kauan kuin Sormus on olemassa, Sauron havittelee sitä, ja jos Sauron saa sen, Keski-Maa on Sauronin hallussa. Ihana kokonaisuus, sopivan vanhahtava ja henkilöt ovat ihania. Ja se tekojen sankarillisuus on kuvattu niin upeasti. Sormuksen ritarit-osan kepeys on ihanaa, Kaksi tornia on sitä vähän sotaisampaa puolta ja sitten kaiken päättävä suurten tekojen Kuninkaan paluu. Aww. ^^ Harry Potter-kirjat. Ooh, mikä yllätys. No juu, siis Harry on poika, joka saa tietää olevansa velho ja hän lähtee käymään Tylypahkan koulua. Tätä ei varmaan olisi tarvinnut edes selittää, kun tämä on kuitenkin TSH- ja Potter-ficcifoorumi. x) Potterit ovat sellaista kivaa ja helppoa lukemista. Niissä on kutkuttavia ja hauskoja kohtia, ja henkilöt ovat myös mahtavia. Tosin nyt viimeisimpien kirjojen myötä tarina on mennyt synkemmäksi, ja minä pidin eniten siitä valoisasta puolesta. Azkabanin vanki on kirjoista suosikkini, koska se on tasapainossa, se on sopivan synkkä ja sopivan valoisa kirja. Kerran sotureita. Ihana maorislummeista kertova kirja, jossa yhdistyvät ylpeys omasta itsestä ja epätoivo. Beth Heke elää perheessä, jossa on liuta lapsia ja hakkaava ja ryyppäävä mies Jake. Bethin, eikä lastenkaan, elämä mene kovin hyvin, ja kirjassa tavoitellaankin tasapainoa elämään. Vaikka kirjassa on älyttömästi kirosanoja ja paljon lapsille sopimattomia kohtauksia, se on ihana. Siinä yhdistyvät vanhat tavat ja nykyaika. Ja se, että Beth on vahva nainen ja yrittää saada elämänsä kokoon, on hienoa. Kööh. Teidän vuoronne. :>
|
|
|
Post by Tundrah on Apr 24, 2005 21:46:15 GMT 2
Lempikirjani... niitä on aika paljon, mutta jos laittaisin ne suurimmat suosikkini. Harry Potterit (J.K. Rowling) tietysti. Koska Karakia jo kuvaili sisällön, kerron vain miksi pidän niistä: Ensinnäkin, Harry on (ainakin oli alussa) henkilö johon pystyy samaistumaan ja pääsee ihmettelemään aivan erilaista maailmaa joka kuitenkin on tavallaan todellinen. Tämä erilaisuus ja tapa jolla Rowling asiat kertoo ovat jollakin tavalla viehättäviä. Ei liian vakavaa tekstiä, mutta ei kuitenkaan aivan huuhaata (tiedätte kai mitä tarkoitan...). Suosikkini Pottereista on Viisasten kivi, siinä on sitä jotain Dragonlance-sarja. Kirjat ovat perusfantasiaa lohikäärmeineen ja velhoineen, ja kertovat erilaisista ystävyksistä jotka seikkailevat ja taistelevat pelastaakseen maailman (todella kökkö kuvaus, anteeksi siitä). Päähenkilöitä on monia, päällimmäiseksi voisi nostaa Raistlinin ja Caramonin jotka ovat veljeksiä, mutta erilaisia kuin yö ja päivä. Kirjojen (erityisesti niiden jotka Weis ja Hickman ovat kirjoittaneet) kerrontatapa on mielestäni hauskaa ja niiden maailma on myös sellainen jossa mieluusti seikkailisin itsekin. Henkilöhahmot ovat myös mielenkiintoisia, sellaisia että ne jakavat mielipiteitä. Viimeinen mohikaani (Cooper) on myös mielestäni aivan ihana kirja. Tarina ja intiaanit ovat kiehtovia, tosin välillä "valkoisen miehen" näkökulma ärsyttää. Kirjassa siis kaksi mohikaania seikkailevat valkoisen metsästäjän seurassa sota-aikana ja he törmäävät eksyneeseen englantilaisjoukkoon, johon kuuluu myös kaksi majurin tytärtä. Kirjan lopussa itkin aivan hulluna, onneksi olen lukenut sen jo niin monesti että osaan nyt hillitä itseni Me kolme ja jengi (S.E. Hinton) on koskettava kirja veljeksistä ja jengistä jotka elävät kovassa kaupungissa tappeluiden keskellä. Kirjassa kuvataan mielestäni todella upeasti nuorten välistä ystävyyttä ja uskollisuutta, sekä ongelmia ja tunteita. "Jouduimme" lukemaan kirjan aikoinaan koulussa ja tykästyin siihen niin, että metsästin sen myöhemmin divarista. Viimeiset leikit (Aarno Kellberg) kertoo kahdesta suomalaisesta pojasta, Antista ja Kallesta, jotka kisailevat keskenään koulun loputtua. Sitten isät kuitenkin lähtevät rajoja puolustamaan ja silloin on leikit leikitty. Kirja on tyypillinen poikakirja jossa on reipas tunnelma, ehkä siksi se on jäänyt mieleeni niin hyvin ja noussut suosikkieni joukkoon. Kirja on julkaistu jo vuonna 1964, se on siis aika vanha. Se kertoo hyvin entisistä ajoista ja on ehkä siksi niin kiinnostava. Noh, en nyt viitsi tehdä tämän pidempää listaa. Jos joku haluaa tietää lisää näistä kirjoista, vastailen mielelläni kysymyksiin
|
|
Frickeon
Hevoskotka
Yamitori
Posts: 5,704
|
Post by Frickeon on Apr 24, 2005 22:36:54 GMT 2
Harry Potter -Oikeastaan syyt on taidettu luetella täällä ja niinpä minulle ei paljoa jää sanottavaksi, mutta Karakiaa en myötäile siinä, että olisi mitenkään huono juttu, että Potterit menevät synkemmiksi (meinasin kirjoittaa hämärämmiksi xP ) Hieno juttu minusta ja Rowling on kirjailija isolla K'lla. Sai minutkin lopullisesti haluamaan kirjailijaksi. ^^
Pimeä puoli -Stephen Kingin rikosromaanin oloinen teos, joka ei varsinaisesti ole pelottava, mutta sitäkin kierompi. Tarina kertoo tästä miehestä, jonka nimeä en valitettavasti muista (pitää luke se kirja taas uudelleen) , jolla on alter ego nimeltään George Stark. Tämä mies on muuten kirjailija ja on siis kirjoittanut hyvin menestykkeitä romaaneja Georgena, mutta itsensään ei niin hyviä. Ja kaikki tämä George alkoi, koska hänellä oli häneen itseensä sulautunut kaksonen. Ja niin tarina lähtee siis siitä eteenpän. Lopulta George haluaa tappaa tämän miehen (päähenkilön) ja anastaa tämän hengen jotta pystyisi elämään. Itse säikähdin vähäsen tätä kirjaa lukiessa, koska olin kirjoittanut Sisilia, Sisilia tarinan melkein loppuun, kun luin tätä.
Ihmissuden vuosi -Pieni novellin mittainen tarina Kingiltä. Hän kirjoitti tämän joululahjaksi eräälle ystävälleen tai sukulaiselleen. Ihana kirja. Vaikka onkin aika klassinen ihmissusi juttu ei tarinan ihmissutta aivan heti arvaakaan. Oma ihmissusi innostukseni alkoi tästä kirjasta.
Salems lot -Taas Kingiä. Vampyyri kertomus Salems lot nimisestä kaupungista, jonne eräs mies eksyy ja erään kaupunkilaisen pikkupojan kanssa alkaavat taistelemaaan vampyyrejä vastaan. Ei ehkä ihan Kingimäisintä, mutta erittäin viihdyttävä ja eräs kohta on todella pelottava. Minusta ainakin. En ala sitä kuvailemaan tässä, koska pilaisin sen täysin. Kunnia siis Kingille. ^^
Uhrilampaat -Erittäin ihana trilleri/dekkari, jossa on mielestäni oivia juonenkäänteitä ja aivan ihanaa toimintaa. Ja pisteet myös elokuvalle, jossa Anthony Hopinks onnistuu loistavasti. Ja juonta jos alustan niin se alkaa jossain vaiheessa sen jälkeen, kun Hannibaali-Kannibaali on saatu kiinni. Ja uusi sarjamurhaaja tulee esille. Ja FBI tarvitsee apua saadakseen murhaajan kiinni. Lopulta murhien motiivi ja tarkoitus on aivan hirveä, kun ajattelee kunnolla.
Sherlock Holmes -No minä tykkään lukea Sherlokc Holmeseja ja Arthur Conan O'Doylle onnistuu niissä mainiosti. Juonta en voi kertoa, koska on niin hyviä tarinoita. Kertoo lyhyesti sanottuna salapoliisista.
James Bond ja Kultasormi -Loistavaa viihdettä. Tarttuva dekkari. Otteessaan pitävä taina. Hyvä, että pystyin jättämään hetkeksi rauhaan. Loistavaa salapoliisi toimintaa tässäkin. James joutuu kultasomi nimistä rikos pohattaa vastaan, kun tämä yrittä ryöstää Knoxin. Tai ison kultavaraston joka tapauksessa. "My names Bond, James Bond"
Hohto -Kertoo perheestä, joka muuttaa isän työn mukana hotelli, Outlookille talvivartijoiksi. Isä pimahtaa ja koitta tapaa kaikki. Poika pystyy ja koittaa varoittaa, mutta silti isä pimahtaa. Hotelli alkaa kummittelemaan. Tämäkin on mahtava Kingin kirja. Vaikka ajatus kummitushotellista kuulostaa kirjana minusta erittäin tylsältä King saa siitä todella mielenkiintoisen oloisen. Ja isän pimahtaminen on hyvin hidasta, mutta huomattavaa. Paras kohtaus on ilmiselvästi se, kun isä juo olemattomia drinkkejä ja puhuu olemattoman baarimikon kanssa. Ja näkee olemattomia asiakkaita hotellin baarissa. ^^
-Frickeon
|
|
|
Post by Gilraen on Apr 25, 2005 12:27:36 GMT 2
Harry Potterit Ihan älyttömän ihana kirjasarja! Juonet eri kirjoissa ovat tosi loistavia, ja Rowlingin mielikuvitus on todella laukkavaa. ^^ Hahmot ja tapahtumapaikat ovat mielenkiintoisia, jne... aivan ihana!
Replicat Omistan näitä vain 2 kappaletta, ja olen lukenut jotain 5 tai jotain sinne päin... hyvä kirjasarja, kun tämäkin on sellaista fantasiaa. Tai no, ei tätä voi oikein fantasiaksi kutsua. Tässäkin on tosi kivoja hahmoja ja tapahtumia.
Ja koska mä en oo mikään lukijahullu, listaani ei kuulu muuta.
|
|
sara
Enkeli
Siipiveikko
McQueen.
Posts: 3,579
|
Post by sara on Apr 25, 2005 18:44:07 GMT 2
Miten minä olen kokonaan missannut tän topicin? Noh, nyt tulee... Harry PotterOlen suuri fani ^_^ Potterien taikamaailma on niin uskomattoman mahtava, etten voi kuin ihmetellä(ja kadehtia). Ihania henkilöitä ja kuvaukset ovat aivan mahtavia Minä pidän näistä aivan sika paljon! Terry Pratchetin kirjatAerg, on tyypillä sukunimi(*toivoo, että se meni oikein*). Mutta kirjat ovat todella hauskoja ja huumori iskee saraan aina Tarinat ovat nokkelia, ainoa huono puoli on, että joka kirjan loppupuolen selitykset menevät vähän yli hilseen ja niitä saa oikein tosissaan miettiä. Mutta ei se mitään, haasteet ovat hyvästä tai jotain ;D Universumin TomuToivokaa, että muistin sarjan nimen oikein. Todella hyvä trilogia yliluonnollisista tapahtumista ja maailmoista ja kaikesta fantasiaan liittyvästä ^^ Pääosissa tyttö, jonka nimeä en muista ;D Artemis Fowl*heh heh* Minä tykkään nuorisorikollisista Nei, mutta sairaan hyvä sarja! Artemis on mahtava ukkeli XD Ja keijujen maanalainen maailma on myös vallan veikeä keksintö *nyökyttelee* Juoni on todella nerokas. Tässäkin kirjasarjassa on huonona puolena ylitieteellinen selittäminen, joka ylittää ainakin minun tajuntani paikka paikoin. Mutta lukemista se ei haittaa, jos siihen ei kiinnitä huomiota Maan lapset-sarjaVähän isommille ihmisille tarkoitettu sarja(ehkä toisin kuin edelliset, sara on pentu XD) Kertoo Ayla(en muista miten kirjotetaan)-tytöstä, joka elää jossain esihistoriallisella aikakaudella. Kertoo kahden "ihmisrodun" kuvitellusta kohtaamisesta. Neandertalilaiset ja jotkut a:lla tai e:llä alkavat. Mutta Ayla joutuu omiensa parista näiden toisten luo jotka kasvattavat hänet ja sarja kertoo hänen elämästään. Kirjoittajalla on sukulaissuhteita Suomessa!! ^^ Hyviä enteitäMaailmanlopun parodiaa ;D Eli maailmanloppu on tulossa, kun luomakunta on ollut pystyssä 2000 vuotta(kirja julkaistu joskus 90- luvulla). Mutta enkeli(jolla on pirun vaikea nimi) ja demoni Growley(tai jotain sinne päin) eivät oikeen tiedä mitä pitäisi tehdä, kun maailma on niin mukava paikka oleskella. Ja mukana on ennustajan lapsenlapsi(joka tietää kaiken etukäteen, raivostuttavaa, eiks? ^^) ja tietysti Antikristus ja noidanmetsästäjä partio ja kaikkea kivaa... ;D Aivan paras kirja lukekaa!! UhrilampaatOu-jee! Kunnon kannibalismia kehiin ihmiset! XD Hannibal on mahtava hahmo ^_~ *lemppari* Ja kirjan juoni ja tapahtumienkulku on todella mahtavaa. Kaikki on suunniteltu todella hyvin Ja jos mitenkään liittyy mihinkään luin tämän kolmessa päivässä, eli päätelkää siitä mitä pidän tästä Ihana meriAnoreksia kirja. Opettava, rasittava, ahdistava. Lukekaa ^^ Pääsee hyvin tytön pään sisään. Ainoa vaan, että minulle ainakin tuli kauhea nälkä, kun se tyttö ei syönyt mitään... ;D Ahmin sitten kirjan luettuani hänenkin puolestaan ^^ Ja näitä on lisääkin, mutten taida nyt tähän samaan liststa... btw olen kirjoittanut kaikki lukemani kirjat kolmosluokalta lähtiän arvostelun, vuosiluvun, nimen ja pienen muistikuvan kanssa vihkoon. Vihkoja on kaksi, kirjoja yhteensä vähän yli 350. Laskin ne viimeksi syksyllä, eli tulos on vähän jäljessä. Nykyisin luetut kirjat lähentelee varmaan 400... Näin taustatietoja, jos jotakuta kiinnostaa ;D
|
|
Nymf
Isovilistäjä
Dreamer
I close my eyes - only for the moment and the moment's gone
Posts: 347
|
Post by Nymf on Apr 25, 2005 18:48:07 GMT 2
Replicat Kuten Gilraen jo mainitsikin. Geenimanipulaatio kiinnostaa minua ja nykypäinän tilanteessa se ei ole niin kamalan kaukaa haettua. Mutta tällaisessa vielä on, jossa luodaan maailmalle valtiaaksi geeneiltäätn ylivertaisia ihmisiä. Minä puolestaan oon lukenu kaikki osat, muutamat kahteen kirjaa. Yksi kirja on aina valitettavan lyhyt, mutta menettelee.
Muinainen taika Kirjoittajana Marianne Curley, olen jo suositellut tätä. Aikamatkustusta, taikaa, velhoja, romantiikkaa ja fantasiaa. Kirja on juuri sopiva mulle. Ei liialla romantiikalla pilattu.
Nimetyt Samalta kirjailijalta ja aika samantapainen. Niin kutsuttua modernia fantasiaa. Kertoo myös aikamatkailusta. Ajanvartijasta, joka kouluttaa itselleen paria. Ensimmäinen osa trilogiasta. Tässä niillä on vain kykyjä, eli ne ei oo velhoja. Pidän paljon.
Taru kolmesta miekasta Äkki vilkaisulla saattaisi katsoa TSH:ksi, mutta tämä on jotain aivan muuta. Kertoo ritareista ja ehkä enemmän "maanläheinen" kuin TSH. Fantasiaa, ja melkein mikä vain, joka käsittää sen menee minulle.
Harry Potterit Kyllästymiseen saakka oon selittäny miksi pidän näistä. Ja kaikki todellakin tietävät mistä ne kertoo. Rakastan kaikkia hahmoja omalla tavallaan, omana persoonanaan. Klassikko ainesta, johon ei kyllästy edes 20 lukukerralla.
|
|
Gandalia
Peryton
Hermione ja Harry (Big Boy)
Posts: 1,037
|
Post by Gandalia on Apr 26, 2005 7:45:36 GMT 2
Tässä näitä tulee. Varoitus: SISÄLTÄÄ SPOILEREITA!
Harry Potterit Yllättävää, eikö? Ne ovat vain niin ihania kirjoja. Loistavasti kirjoitettuja ja koko juoni on hyvä. Hahmot ovat ihania ja kaikki (paitsi Cho) on tosi onnistunutta. Kaikki kohdat, joissa on Voldemort, ovat upeita. Näissä kirjoissa on tarpeeksi jännitystä, huumoria, romantiikkaa, taikaa ja kaikkea mitä tarvitaan. Voisin käyttää monta tuntia kertomalla Potterin loistavuudesta, mutta taidanpa jättää väliin tällä kertaa, ihan teidän mielenterveyden vuoksi.
Taru Sormusten Herrasta Aika lailla samat perustelut kuin Potterissa. Hahmot ovat ihania, varsinkin Gandalf *tyrkyttää Gandalf-lippalakkeja* ja Galadriel. Ihana tarina ystävyydestä, tai niin mä sen koen. Välillä tuntuu tosiaankin että on liian tarkasti kuvailtu kaikkia maisemia yms., mutta kai se kuuluu Sormusten Herraan. Tosi surullinen kirja, mutta ihana.
Laulut ja Miekat -sarjan 1 & 3 Puolihaltia Arilyn Kuunterä seikkailee eri tehtävissä. Ykkösessä hänen mukanaan on ihminen nimeltä Danilo ja hänestä tulee Arilynin hyvä ystävä. Kirjoissa on tosi paljon huumoria ja jännitystä ja ne on ihanasti kirjoitettu! Juoni on kummassakin kirjoissa hyvä, mutta pidän enemmän kolmosesta, koska siinä ollaan metsähaltioiden keskuudessa. Mutta totuus on, että kirjat eivät olisi mitään ilman loistavia hahmoja, Arilynia ja Elaith Crulnoboria (kirjoitin varmaan väärin).
Replica Kaikki tuollainen kloonaus yms. kiinnostaa ja kirjoissa on hyvä juoni, vaikkakin kirjat hieman toistavat itseään. Amy, päähenkilö, on todella ärsyttävä ja siksi Kaikki Andysta-kirja on yksi parhaimmista Replicoista, Amy kun esiintyy kirjassa ensimmäisen kerran vasta viimeisessä luvussa. Kirjat ovat hieman liian lyhyitä. ^^
Muinainen taika Luin tämän kirjan, kun Nymfadora suositteli. Se kannatti, koska kirja on tosi hyvä! Päähenkilöt, kaksi nuorta, ovat tosi hyviä hahmoja, varsinkin noitatyttö Kate. Kate saa selville, että Jarrodin suku on kirottu ja heidän pitää kumota kirous. Noh, sehän onnistuu tietenkin matkaamalla ajassa taaksepäin 800 vuotta. Tässä(kin) kirjassa on tarpeeksi kaikkea tarvittavaa. Alkaa tuntua siltä, että kaikissa lempikirjoissani on rutkasti huumoria ja jännitystä (poikkeuksena TSH, jossa huumoria ei ole ihan niin rutkasti).
Enkeliakatemia-sarja Melanie Beeby on tavallinen tyttö. Hän ei jaksa kiinnostua koulusta ja hänen opettajansa haukkuu häntä tyhjäpääksi. Kun Melanie täyttää 13, hän kuolee ja pääsee Taivaaseen, Enkeliakatemia-kouluun. Siellä on aivan erilaista kuin Maassa ja Mel pääsee aikamatkailemaan Maahan. Taaskin kirjasta löytyy niitä tavallisia, eli huumoria ja jännitystä. Juoni on kaikissa kirjoissa hyvä (olen lukenut 4, en tiedä montako niitä on) ja varsinkin neljäs kirja on tosi hyvä. ^^
Joo, onhan niitä paaaaljon paljon enemmänkin, mutta tuossa tuli nyt muutaman. Voisin vaikka vain nimetä joitain kirjoja. Maan Lapset-sarja Artemis Fowlit Tuija Lehtisen kirjat Hobitti Aika ja sen ankaruus
Ei, unohtakaa tuo viimeinen. Se oli vitsi. ;D
|
|
|
Post by Dory on May 2, 2005 15:31:56 GMT 2
Harry Potterit
On suorastaan rikollista olla pitämättä Pottereista. Minä rakastan niitä. Aina. En usko, että tähän tarvitsee lisätä mitään, neh?
Taru Sormusten Herrasta
Nerokas. Olin yksitoista, kun ensimmäisen kerran luin kyseisen mestariteoksen. (Minulla on siis se painos, jossa on kaikki kolme kirjaa yhdessä.) Lempihahmoni on ehdottomasti Pippin. Minulla on paha Pippin-pakkomielle. Mistä lie tullut... *hihittää* En usko, että minun tarvitsee selittää kirja juonta tässä, luotan siihen että olette lukeneet sen. Tai ainakin nähneet elokuvat.
Belgarionin & Mallorean taru
Oi ja voi. Sain juuri syntymäpäivälahjaksi Kiven Vartijan, joka on Belgarionin tarun ensimmäinen osa. Päähenkilö on Garion, tavallinen (kjääh kjääh) maalaispoika Sendariasta. Hän asuu Faldorin maatilalla Pol-tätinsä hellässä huomassa ja kuuntelee mielellään kiertelevän tarinankertojan, Vanhan Suden tarinoita. Kaikki kuitenkin muuttuu ja Garion huomaa, etteivät ihmiset hänen ympärillään ole sitä miltä näyttävät: Pol-täti onkin velhotar Polgara ja Vanha Susi paljastuu velho Belgarathiksi, Aldur-jumalan ensimmäiseksi opetuslapseksi. He lähtevät maatilalta ja törmäävät moniin ihmisiin, joista tässä mainittakoon Silkki (ehdoton suosikkini), Barak, Hettar, Lelldorin, Mandorallen ja Tolnedran prinsessa Ce'Nedra. Yhdessä he ryhtyvät jahtamaan Zedar-luopiota, joka on varastanut Kiven. Siitä alkaa Garionin matka Belgarioniksi. Ja tämä kiva juttu jatkuu Mallorean tarussa. ^^ Olen surkea selittämään kirjan juonta, tiedän.
|
|
|
Post by Elenloth on Dec 15, 2005 8:46:56 GMT 2
Varoitus: tästä tulee pitkä viesti. En pidä mistään niin kovasti kuin kirjoista vaahtoamisesta.
Lempikirjani on Taru sormusten herrasta (J. R. R. Tolkien). Sen lukemisesta tulee tavattoman upea olo. Siinä on kaikkea, mistä minä pidän: aitoutta, fantasiaa, romantiikkaa, seikkailua, suuria teemoja, runollisuutta, ja se on tarpeeksi pitkä (monet kirjat eivät ole).
Sitten muita fantasiakirjailijoita ja -kirjoja...
George R. R. Martinin mielettömän upea eeppinen fantasiasarja Tulen ja jään laulu, josta on nyt suomennettu kaksi ja puoli osaa, on ollut aivan unohtumaton kokemus. GRRM kirjoittaa tavattoman kuvaavasti ja elävästi ja kuitenkin yksinkertaisesti ja koruttomasti, luo tunnetta merkityksillä eikä sanoilla. Kirjoissa on kerrassaan herkullisia henkilöitä, erityisesti paljon ns. "harmaita henkilöitä", eli oikeastaan kukaan pahiksista ei ole kokonaan pahis ja hyviksissäkin on pimeä puoli. Juonenkäänteet ovat mielenkiintoisia ja huumori loistavaa. Sarja kertoo Seitsemän kuningaskunnan valtaistuintaisteluista ja mahtisukujen kohtaloista.
Ursula K. LeGuinin Maameri-sarja, ylikasvanut trilogia, on jotakin tavattoman kaunista. En tiedä mikä siinä on niin upeaa. Se vain on. Sarjan kirjoja liittävät yhteen oikeastaan vain henkilöt, jotka seikkailevat useammassakin osassa. Tarinat kertovat taisteluista ihmisen omaa, sisäistä pahuutta ja kuolemaa vastaan. Myös LeGuinin muut kirjat, kuten hiljattain suomeksi ilmestynyt Näkemisen lahja, ovat koskettavia lukukoemuksia.
Sitten on Neil Gaimanin tuotanto, josta mainittakoon fantasiaromaani Tähtisumua sekä Sandman-sarjakuvat (vain osa suomennettu). Tähtisumua kertoo nuoresta Tristanista, joka lähtee etsimään rakastetulleen haltioitten valtakuntaan pudonnutta tähteä. Tavattoman kaunis tarina, oikea aikuisten satu. Sandman-sarjakuvat... ne ovat onnistunut sekoitus kauhua, fantasiaa ja myyttejä. Fiksuja sarjakuvia. Ajattelevien ihmisten sarjakuvia. Sandmanissa esiintyy kuolematon sisarussarja (the Endless, Loputtomat), jotka ovat itse asiassa erilaisia asioita - heidän nimensä ovat Destiny, Death, Dream, Destruction, Despair, Desire ja Delight/Delirium. Päähenkilö on Dream, the Sandman. Tarinat ovat osittain itsenäisiä, mutta toisiinsa liittyviä. Sandman-tarinat ilmestyivät ensin lehdissä ja sitten koottuna kahteentoista albumiin. Näiden, varsinaisen Sandmanin, lisäksi on ilmestynyt kaksi Dreamin sisaresta Deathista kertovaa albumia, Endless Nights -albumi jossa on yksi tarina kustakin Loputtomasta, sekä yksi novellikokoelma ym. sälää. Lopuksi lainaan sanoja, joilla kirjailija itse kuvaili sarjakuvaa kun hänen pyydettiin kertomaan sen tarina kahdellakymmenelläviidellä tai vähemmällä sanalla: "The Lord of Dreams learns that one must change or die, and makes his decision." Eli suomeksi karkeasti: "Unien lordi oppii, että [jokaisen] täytyy joko muuttua tai kuolla, ja tekee päätöksensä." Siinä se tarina.
Sitten pidän kovasti myös Harry Potter-kirjoista, jotka on kirjoittanut kaikkien tuntema ja rakastama J. K. Rowling. Niitä on turha alkaa esittelemään.
Muita fantasiakirjasuosikkejani ovat Marion Zimmer Bradleyn Avalonin usvat, Eoin Colferin Artemis Fowl-sarja, Kevin Crossley-Hollandin upea Arthur-trilogia, Guy Gavriel Kayn Fionavarin kuvakudos ja Tigana, Terry Pratchettin tuotanto sekä Philip Pullmanin Universumien tomu -trilogia.
Fantasian ulkopuolelta suosikkejani ovat Charlotte Brontën lumoava Kotiopettajattaren romaani sekä L. M. Montgomeryn ja Louisa M. Alcottin viehättävät vanhat tyttökirjat.
|
|
|
Post by Lunalotte on Mar 5, 2006 13:52:37 GMT 2
Harry Potterit. Kaikki tärkeä on jo sanottu. Ainoa mistä en pidä on se, kun niitä henkilöitä kuolee . Ja vihaan myös vierailuita Hagridin luona. Stravaganza-trilogia on myös ihana. Yritän aina ahdistella kaikki tutut ja tuntemattomat lukemaan sitä. Kirjoissa Lontoolaisia nuoria matkustaa rinnakkaistodellisuuden Italiaan, joka on siellä nimellä Talia. Jokaisessa kirjassa mennään eri Talian kaupunkiin, ja päähenkilönä on uusi tyyppi. Eniten pidän sarjan ensimmäisestä osasta, Naamioiden kaupungisa, joka sijoittuu Venetsiaan. Niin kuin Dorykin jossain on maininnut, tuon opuksen lukemisen jälkeen tulee kauhea hinku päästä Venetsiaan . Artemis Fowl-sarja. Olen täysin samaa mieltä siitä kuin sara. Haluaisin vain vielä lisätä, että on niin ihanaa, kun se Artemis on niin fiksu, että kaikki ongelmat aina selviävät vain kun se vähän tekee suunitelmia. Edu Rihvelin karmeat seikkailut 1-Lorun loppu. Varmaankin hulluin kirja jonka olen lukenut. Siinä Edu Rihvelin vanhemmat sairastuvat kamalaan tautiin, joka muuttaa heidät keltaisiksi ja reunoilta ryppyisiksi sekä vanhoilta kuumavesipulloilta haiseviksi n_n. Edun täytyy lähteä Hullun Jaska-setänsä ja vielä hullumman Mimmi-tätinsa, joka juttelee täytetylle Malakias-kärpälleen, mukaan Lorun loppuun odottelemaan, että vanhemmat parantuisivat. Kirjassa on outoa huumoria, mutta suosittelen sitä silti kaikille. Otorin klaanin tarina. Ilmetynyt kaksi osaa suomeksi. Sijoittuu keskiaikaiseen japaniin, jossa useat sotaisat klaanit pitävät valtaa ja tappavat toisiaan. Kirjat ovat mahtavia, vaikkakin vähän pervo. Esimerkiksi päähenkilön klaanissa pidetään välillä jotain ihme seksi-iltoja, joissa kaikki klaanin jäsenet hässivät keskenään . Aika hauskaa. Suosittelen. Muita hyviä kirjoja ovat esimerkiksi: LumotarPikku suden ilkeilykirjaJ.K.Rowlingin elämänkerta (kyllä, luit oikein)
|
|
|
Post by Gandalia on Mar 6, 2006 15:12:42 GMT 2
Ja vihaan myös vierailuita Hagridin luona. Olen aika samaa mieltä. Tai jotenkin ne ovat ahdistavia ja koko ajan kun kirjasarja etenee, niin Hagridin hahmo huononee...
|
|
Frickeon
Hevoskotka
Yamitori
Posts: 5,704
|
Post by Frickeon on Mar 6, 2006 15:38:26 GMT 2
Minun on pakko tulla lisäämään omaan listaan kaksi nimeä, koska ne ovat tällä hetkellä kaikkein parhainta kirjallisuutta jota olen lukenut. u_u
Anthony Burgess -Kellopeli appelsiini [Huom. Tuota Kellopeliappelsiinia näkee kirjoitettuna yhteen ja erikseen ja se on periaatteessa ihan sama asia. Englanniksi se on erikseen ja käytän tässä viestissä kumpaakin.]
Kellopeliappelsiini kertoo tulevaisuudesta, jossa porukka pitää itseään vireessä väkivallalla, jota varsinkin Alexin ja tämän kaverit harrastavat isoja määriä. Lisäksi Alex rakastaa klassista musiikkia. Ja väkivalta ja klassinen musiikki ovatkin pääosassa pojan elämässä. Tarina kertoo Alexin kuntouttamisesta ensiksi pois väkivaltaisesta elämästä ja lopulta takaisin vanhaan elämäänsä. Elokuva, jonkalainen on siis ohjattu [Stanley Kubrick] loppuu ennen kirjaa, joka jatkuu vielä hetken sen jälkeen. Vaikka Kellopeliappelsiinin uskoisi olevan todella väkivaltainen niin itse en ainakaan kumpaakaan, en kirjaa enkä elokuvaa, nähnyt niin väkivaltaisena, mutta sen sijaan väkivalta on esitetty tavattoman raa'asti.
On muuten todella suosiseltava kirja ja elokuva.
Bret Easton Ellis -Amerikan Psyko
Kukaan minun journalia lukema ei voi olla tietämättä, että olen lukenut tämän kirjan, ja että rakastan tätä elokuvaakin.
Ennen kaikkea on sanottava, että Amerikan psykon kirjallinen muoto on ällistyttävän nerokas, vaikka se voikin olla todella ärsyttävä, koska se antaa todella pinnallisen kuvan itsestään. Mikä lienee tarkoituskin, koska Patrick Bateman on pinnallinen ihminen, vaikka onkin syvällinen. Mutta sehän se ongelmana onkin. Ehkä syvällisyyttä löytyisi, mutta mitään mahdollisuutta syvälliseen keskusteluun ei ole, koska kukaan ei jaksa sellaista harrastaa, koska kaikki selviävät pinnallisella puheella ja käytöksellä. Mutta kirjallinen jälki on silti nerokasta.
Juonta ei voi edes oikein poimia kirjasta, koska kirjan parasta antia on kirjallinen ilmaisu, joka on niin Batemanin näköinen, että jo parin sanan asettelulla saa selville Batemanin hahmosta enemmän kuin sillä mitä sanotaan. Ja ehkä kirjaa pitääkin enemmän lukea tyylillisesti eikä asiallisesti. Ja minusta se on todella kiehtovaa.
Amerikan psyko on kirjallisena taideteoksena vertaansa vaille ja ainakin minulle se kohoaa jo yhdeksi nerokkaimmaksi kirjalliseksi tuotokseksi. Oli se vahinko, tai sen parempi, jos se ei ollut vahinko kirjailijalta, se on silti niin nerokkaasti ja kiehtovasti kirjoitettu.
|
|
|
Post by Sodapop on Mar 18, 2006 20:59:10 GMT 2
Kuinkakohan pitkä ja todennäköisesti epäselvä sepustus tästäkin mahtaa tulla? :) Hmm, siispä aloitetaan.
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo Kirjassa seurataan Bennetin perheen elämää Englannin maaseudulla siinä 1800-luvulla. Perheeseen kuuluu kyllä viisi tytärtä, muttei yhtäkään poikaa. Ja tyttärethän olisi luonnollisesti mukava saada naimisiin, mieluiten vielä varakkaiden miesten kanssa. Päähenkilönä kirjassa on Elizabeth Bennet. Kirjassa kerrotaan Elizabethin ja ylpeän herra Darcyn ensitapaamisesta, joka ei sujunut lämpimissä merkeissä ja mihin suuntaan heidän välinsä siitä lähtivät kehittymään. Onhan kirjassa tietysti myös muuta tapahtumaa. Onnistuin varmaankin saamaan tämän kuulostamaan aivan siirappiselta hömppäromaanilta. :) Itse ihastuin kirjaan jo ensimmäisen kerran sen lukiessani. Miksi? Syitä, miksi kirja viehättää, ovat ainakin vanhanaikainen englantilainen elämäntyyli, hyvät henkilöt, kohdat, jotka vetävät suun hymyyn ja myös se romantiikka. On vielä ihan pakko mainita, että BBC:n Ylpeys ja ennakkoluulo-minisarja on ihastuttava!
Margaret Weis & Tracy Hickman: Kuolemanportti-sarja ja Dragonlance Kronikat Tosiaan, sellaista perusfantasiaa, mutta hyvää sellaista minun mielestäni. Varsinkin Kuolemanportteihin olen kiintynyt. Pidän kirjojen kirjoitustyylistä ja maailmoista. Hahmot ovat mielenkiintoisia. Muutaman suosikkihahmoni voisin mainita. Haplo ja Zifnab Kuolemanporteista ja Raistlin ja Fizban Dragonlanceista. Teoksissa on myös hauskuutta. Kuolemanporteista oli hauskaa löytää viittauksia muihin teoksiin, pientä irvailua niin Weis & Hickmanin omille kuin muidenkin kirjailijoiden teoksille. Dragonlanceista vielä sananen, niitähän löytyy paljon. Minun mielestäni muiden kirjailijoiden Dragonlancet kalpenevat Weis & Hickmanin teosten rinnalla.
Jostein Gaarder: Sofian maailma, Pasianssimysteerio ja Appelsiinityttö Sofian maailma on kertomus filosofian historiasta. Kirjassa kerrotaan Sofiasta, joka ryhtyy käymään filosofian kurssia aluksi kirjeitse, myöhemmin kasvotusten ja saa samalla ratkaistavakseen Hilden arvoituksen. Pidin kirjasta, tosin kirjan loppu ei aivan niin paljon iskenyt. Informaatiopaketit monista filosofeista olivat mielenkiintoisia ja kertomuksen avulla kirja kulki mukavasti eteenpäin. Kirjan lukeminen tunnissa kevyenä viihteenä ei onnistu, koska tietoa on teoksessa paljon. Herätti ajatuksia, kuten tarkoituksena varmasti onkin. Minä pidän.
Sitten Pasianssimysteerio. "Pasianssimysteerio on teos, jossa satu ja todellisuus punoutuvat moniulotteiseksi seikkailuksi ihmiskunnan menneisyyteen ja Euroopan historiaan.
Kaksitoistavuotias Hans Thomas on isänsä kanssa matkalla Norjasta kohti Kreikkaa etsimään äitiään. Sveitsin rajalla hän saa huoltoasemaa pitävältä kääpiöltä lahjaksi suurennuslasin, ja myöhemmin alppikylän leipurilta pullan sisään leivotun pienen kirjan. Hans Thomas ryhtyy suurennuslasin avulla lukemaan tarinaa tropiikin saarelle rantautuneesta merimiehestä ja tämän salaisuudesta. Taikasaaren elävät pelikorttihahmot kertovat omaa satuaan, joka tempaa Hans Thomasin mukaansa, ja pian hän huomaa olevansa itsekin salaperäisen tarinan osa. Hans Thomas ja hänen isänsä kulkevat maailmalla valppaina näkemään sellaisia asioita, joille tavalliset ihmiset ovat sokeita." Tämäkin Gaarderin teos on hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen. Tarina tempaisi mukaansa. Kirjassa vaikeita kysymyksiä pohdiskelee aika nuori poika, mutta mitäpä siitä. Hyvä kirja.
Ja Appelsiinityttö. Appelsiinitytössä 15-vuotias Georg löytää kirjeen, jonka hänen isänsä on kirjoittanut hänelle vuosia sitten, ennen kuolemaansa. Kirjeessä kerrotaan hänen isänsä ja salaperäisen Appelsiinitytön tarina. Gaarderin tapaan tässäkin teoksessa pohditaan vaikeita kysymyksiä. Hyvin kirjoitettu, mielenkiintoinen ja kaunis kirja.
Jerry Spinelli: Tähtityttö Ensinnäkin, minun mielestäni tämän kirjan kansi on ihana. :) Oikeastaan tämä kirja lojui pitkään hyllyssäni lukemattomana, mutta sitten vihdoin tartuin tähän ja se oli hyvä päätös. Kirjassa kerrotaan erikoisesta Tähtitytöstä, joka saapuu Leon kouluun. Leo rakastuu Tähtityttöön. Hetken ajan Tähtityttö on suosittu, mutta loppujen lopuksi hän on koululaisten mielestä liian erilainen. Leokin yrittää saada Tähtitytön sopimaan muottiin. Pidän kirjasta ja sen henkilöistä.
L.M. Montgomery: Runotyttö-sarja Juuri näitä viehättäviä vanhoja tyttökirjoja, kuten Elenloth ylempänä mainitsi. Eli sarjassahan on kyse Emilia Byrd Starrista, joka orvoksi jäätyään lähtee Prinssi Edvardin saarelle Uuteen Kuuhun sukulaistensa luokse asumaan ja kasvaa siellä aikuiseksi. Kirjat ovat yksinkertaisesti niin viehättäviä, että eihän niistä voi olla pitämättä. :)
Clive Barker: Abarat-sarja Tästä sarjastahan on nyt ilmestynyt kaksi osaa. Kirjat kertovat Chickentownissa asuvasta Candy Quackenbushista, joka sattumalta tapaa salaperäisen Jonni Velmun ja yllättäen ilmestyvä meri pyyhkäisee Candyn pois ankeasta pikkukaupungista ja kantaa hänet Abaratiin. Abarat on saaristo, jonka jokainen saari on yksi vuorokauden tunti plus salaperäinen saari 25. tunnille. Abaratissa Candylla sitten onkin monenlaista edessään. Hienoja kirjoja minun mielestäni. Abarat on mielenkiintoinen, monipuolinen maailma, kiinnostavia hahmoja on ja kirjoissa on lisäksi kirjailijan kuvitukset.
J.K. Rowling: Harry Potter-sarja On vähän sellainen tunne, etten taida enää saada tästä sarjasta mitään sellaista irti, mitä ei olisi jo minua aikaisemmin sanottu. Siispä tyydyn vain kertomaan, että ehdottomasti kyseisestä kirjasarjasta tykkään.
J.R.R. Tolkien: Taru Sormusten herrasta ynnä muuta tuotantoa Tolkienin tuotanto ei varmasti paljon esittelyjä kaipaa, enkä edes tietäisi, että mitä teosta lähden esittelemään, joten tyydyn toteamaan: lyhyestä virsi kaunis, Tolkienilla on hienoa tuotantoa.
Walter Moers: Kapteeni Sinikarhun 13½ elämää Teoksessa kerrotaan kapteeni Sinikarhusta, jonka kääpiömerirosvot pelastavat pienenä ajelehtimasta pähkinänkuoressa läheltä kurimusta. Kapteeni Sinikarhu varttuu ja vaeltaa Zamonian mielikuvituksekkaassa maailmassa kokien mitä erilaisempia seikkailuja ja törmäten mitä erilaisimpiin Zamonian asukkeihin. Kertomus on riemastuttava ja pidän kirjoitustyylistä. Viihdyttävä kirja, jossa on kirjailijan itsensä taiteilema kuvitus.
Erlend Loe: Supernaiivi Supernaiivi kertoo 25-vuotiaasta miehestä, joka kerran veljensä kanssa pelatun krokettipelin pelin jälkeen huomaa, että kaikki tuntuu aivan merkityksettömältä. Hän ei jää kuitenkaan silloin toimettomaksi, vaan alkaa ratkoa ongelmiaan esimerkiksi laatimalla erilaisia listoja. Toivottavasti en nyt saanut tätä kuulostamaan suunnattoman ikävältä kirjalta, sillä sitä tämä ei ole. Elämän keskeisiäkin kysymyksiä pohditaan, mutta kirja on lämminhenkinen ja saa myös hymyilemään. Ja päähenkilö on sympaattinen. Ja hänen laatimansa listat olivat hyvä keksintö kirjaan. Hyvä kirja, pidän.
Sara Kadefors: Hei Sandor, täällä Ida Kirja kertoo balettia tanssivasta Sandorista ja tukholmalaisesta Idasta, jotka molemmat vihaavat elämäänsä. He kohtaavat netin keskustelupalstalla ja heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka eivät olekaan koskaan tavanneet. Mielestäni tämä on hyvää nuortenkirjallisuutta. Ei mikään suuri klassikko, mutta huonompaakin tekstiä on tullut luettua. Takakansiteksti herätti minun mielenkiintoni ja vaikka tarina ei olekaan mikään erilaisuuden huippu, ei tämä minua pitkästyttänyt. Ja hahmotkaan eivät olleet laisinkaan hassumpia. Minä viihdyn hyvin tämän teoksen parissa.
Meg Cabot: Prinsessapäiväkirjat-sarja Sarja kertoo Mia Thermopoliksesta, joka yllättäen saa kuulla olevansa pienen eurooppalaisen valtion prinsessa ja ongelmallistahan on tietenkin yhdistää normaali elämä prinsessana olemiseen. Tämä sarja on ihanan kevyttä ja viihdyttävää lukemista. Sekä englanniksi että suomeksi itse näitä lueskelen. Kukapa pärjäisi ilman tällaista mainiota hömppää (sanan positiivisessa merkityksessä)? :)
Sylvia Louise Engdahl: Lumotar "Onko totta, että on hyvä tavoitella tähtiä?
Tämän kirjan tapahtumia ei voi sitoa tiettyyn paikkaan eikä aikaan.
Maailmankaikkeus voi sisältää lukemattomia maailmoja, joihin on kehittynyt elämää. Kirjassa esiintyy kolme eri tasolle edistynyttä ihmiskuntaa eikä oikeastaan ole kovin tärkeää, onko joku niistä meidän esi-isämme vai jälkeläisemme.
Niin kuin taikaloitsut ja lohikäärmeet ovat eilisen legendoja, niin sädeaseet ja planeettojen valloitukset kuuluvat huomisen legendoihin. Kaikki tällaiset legendat ovat kirjaimellisesti käsitettyinä epärealistisia. Silti Lumotar on muotonsa rajoissa kertomus siitä miten asiat ovat voineet olla tai miten ne ovat juuri nyt jossain meidän tuntemamme maan ulkopuolella."
En muista enää kirjaa aivan tarkasti, siitä on jo vierähtänyt jokin aika, kun luin tämän teoksen, joten ehkä parempi, etten naputtele mitään epäselviä selostuksia. Kirjassa kuitenkin toiselta, kehittyneeltä planeetalta matkustettiin tutkimaan toista planeettaa. Ihastuin kirjaan. Kirjan juoni on mielenkiintoinen ja kiehtova ja henkilöistäkin pidin. Minuun tämä kirja iski.
Muita lempikirjojani: S.E. Hinton: Me kolme ja jengi Eoin Colfer: Artemis Fowl-sarja Marianne Curley: Muinainen taika Louis Sachar: Paahde
Ja ihan varmasti tästä on nyt unohtunut joitakin kirjoja. Muistaessani voin sitten palailla niitä lisäilemään. :)
|
|
|
Post by yasha on Mar 19, 2006 16:13:33 GMT 2
Darren Shan -sarjaJos tykkää vampyyreistä. Ajatus näistä taruolennoista on aika mielenkiintoinen, kirjassa on huumoria ja selvä juoni. Hahmot ovat hienosti kuviteltu ja kaikki on lukemisen arvoista. Crepsley on ainankin mahtava hahmo Harry Potter -sarjaKaikkihan HP:t tuntevat. Juoni paranee kerta kerralta ja tapahtumat ovat joskus hullunkurisia, ja jopa kovin surullisia. Olen lukenut kaikki muut Potterit paitsi uusimman, ja senkin aion vielä lukea. Nightmareroom ja Goosebumps -sarjatLaitan samaan syssyyn. Molemmat kauhukirjoja, paitsi että Goosebumpsissa tuntuu juoni jäävän loppumiseen kesken. Aina ilmenee jotain uutta, ja jotkut kirjat tosiaan nostattavat kylmiä väreitä. Toiset taas ovat sellaisia, ettei niitä jaksaisi lukea. Poika & ilvesLegenda elokuvana ja kirjana. Kannattaa lukea. Olen lukenut ihan liian monta kertaa tämän, mutta en kyllästy varmaan koskaan. Jatko-osa Paluu erämaahan kannattaa myös lukea, jos tahtoo tietää, miten tilanne etenee. Stephen King - Uinu uinu lemmikkiniTuhannesti parempi kuin elokuvana. Leffa on tottakai typistetty versio. King saattoi vähän innostua kirjoittelemaan liikaa kovinkin tylsistyttäviä kohtauksia, mutta kirja on lukemisen arvoinen *pitäisi varmaan lukea lisää Kingin kirjoja*
|
|
Frickeon
Hevoskotka
Yamitori
Posts: 5,704
|
Post by Frickeon on Mar 19, 2006 17:05:36 GMT 2
Offaan, offaan. ^^'
Kyllä, Kingin kirjoja kannattaa lukea hieman enemmän. Hohto ainakin, ellet ole sitä jo lukenut. Minusta se on Kingiä [mahdollisest] kaikkein parhaimmillaan. Ja onhan siitä se Kubrickin elokuva versiokin.
|
|